Sanna Hosion blogit

Last fall, almost at Christmas, I had three weeks of visitation in Germany. I was working as a physiotherapist in Kassel at Schulungszentrum, and doing my 3rd assistantship as a Bobath Instructor candidate in Leer. The first week was fantastic and the time was running like crazy! I enjoyed the praxis I was working in and all the patients working with me. All the patients had their specific and individual goals and lots of motivation and we really had fun while working. Most of the patients had a stroke, but I also had patients with MS and/or ataxia. My bosses, Adrian and Anders, were very nice and hospitable to me and it was easy to enjoy the moments with the bosses, but also with the group of physiotherapists, and occupational and speech therapists. In the praxis, I had new and high-quality equipment for therapy and also some extra help with translations. Here are some pictures of that week and working moments: After the first week, I took some time to relax and get prepared for my 3r...

Kliinisestä päättelystä puhutaan paljon tänä päivänä fysioterapiassa ja hyvä niin. Uusimmassa Fysioterapia -lehdessä 5/2022 Saija Karinkanta kirjoittaa "Vaikuttavaa fysioterapiaa asiakas kerrallaan". Artikkelissa Karinkanta kuvaa olemassa olevia prosesseja ja niiden saumatonta sujuvuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä kuntoutusprosessissa. Lisäksi hän korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä menetelmien ja käytänteiden osalta, kuitenkin korostaen yksilöllisyyttä, ei rutiininomaisesti kaikille samaa kaavaa tai mallia tuputtaen.  "Jokainen on yksilö ja jokaisella on yksilölliset oireet, ongelmat ja historia, mutta myös tavoitteet, unelmat ja haaveet".  Neurologisessa fysioterapiassa tuntuu välillä yksilöllisyys unohtuvan. Tämä kuntoutujaryhmä jos jokin omaa erityisen vaihtelevan kirjon erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Diagnoosia kun ei voida hoitaa, niin erityisesti korostuu liikkeen ja ei-tyypillisen liikkeen analyysi. Käypä hoito-suositukset eivät tule kosk...

My Dear Diary, It's been a while since I wrote to you. At first, I thought to write about myself, who I am and what I do, and maybe what I like. Then I will write about the year 2022 so far.  Sunset in Marstrand I'm a physiotherapist Sanna Hosio and working in Fysios. My working place or "forge", whatever you wanna call it, is in Muurame and Jyvaskyla. I work with people who have suffered a stroke, traumatic brain injury, or spinal cord injury. Sometimes I also work with other neurological patients and also visit colleagues in other parts of Finland to consult them with their patients or clients. I love my work and I often think that my clients are the superheroes of their life and also mine. I really enjoy working with them and I think my first goal in physiotherapy is to do my best for them so that they can gain their goals and have more quality of life. I'm also a Bobath therapist and an instructor trainee. That's why I also teach some courses about neurolo...

Tämän kuntoutujan tarina ja oireet alkoivat ja etenivät päivän aikana hitaasti, alkuun oli vaikeuksia liikkumisessa ja ensihoito kävi kotona, mutta pyysivät tarkkailemaan tilannetta. Päivän aikana tilanne kuitenkin huononi niin, että jalat lähtivät lähes kokonaan alta ja läheisellä oli täysi työ saada kuntoutuja autoon ja lähimpään sairaalaan. Sairaalassa oireet etenivät edelleen ja myöhemmin kuvissa selvisi infarkti aivorungon alueella. Liuotusta ei enää voitu tehdä. Alkuun oikean puolen raajat olivat täysin pleegiset ja puheen tuottaminen ja nieleminen oli vaikeaa. Kuvistuskuva, harjoitteet selinmakuulla Aivorunkoon (väliaivot, aivosilta ja ydinjatke) kohdistuneet vauriot voivat aiheuttaa ongelmia ihan peruselintoimintojen säätelyssä (hengitys ja verenkierto, vireys- ja valvetilan säätely) ja voi aiheuttaa pahimmillaan vakavia, henkeäkin uhkaavia ongelmia. Se on myös erityisen tärkeä sensorisen ja motorisen tiedon siirtämisessä aivojen ja kehon välillä. Kun kyseessä on aivorungon alu...

Omaisten ja potilaiden huoli ja epätoivo - miten niitä voisi lievittää? Onko tästä vielä mahdollisuus kuntoutua? Miten tuon käden saisi edes jotenkin toimimaan, vai saako sitä? Miten tämä kävely ja liikkuminen voisi olla helpompaa? Pärjäänköhän yksin? Mitenköhän tuota puolisoni kuormaa kotitöissä voisi keventää, kun joutuu minuakin auttamaan?  Yllä olevat kysymykset ja paljon muuta pyörii kuntoutujien ja heidän läheisten mielissä aivoverenvuodon tai -infarktin tai -trauman jälkeen. Samoja kysymyksiä miettivät varmasti useat neurologisen sairauden tai tilanteen eteen joutuneet ihmiset. Tässä blogissa kirjoitan melko sattumanvaraisesti ajatuksia siitä, mitä itse olen viime aikoina kuntoutujien, heidän omaisten ja kollegoidenkin kanssa pohtinut. Ihan lähiaikoina minuun otti yhteyttä eräs omainen ja kysyi mahdollisuutta tehdä suositusta kuntoutukseen. Hämmentävää, ettei sitä ollut tehty vaikka hänen omainen oli toistaiseksi vielä paikassa, jossa niitä todella tehdään. Yleensähän yksity...

"We want to help our patients to move optimally. Everybody learn to move again after stroke but quite often with compensatory strategies." Viikko Bobath Advanced kandidaatin Line Syren klinikalla, Marstrandissa syvensi jälleen osaamistani aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen. Vartalon liikkuvuus ja dynaaminen stabiliteetti ovat pohja taloudelliselle ja tehokkaalle liikkumiselle. Viikon aikana luennoilla käytiin koko evoluution kirjo, miten asentomme on muuttunut sitten alkuihmisten ja mihin se on menossa nykyisen teknologian ja työn vaatimusten vuoksi. Huonot työasennot ja tietokoneiden aikakausi muuttavat asentotottumuksiamme ja vaikka kurssilaisilla ei neurologista sairautta ollutkaan, niin usealla meistä oli heikkoutta vartalon stabiliteetissa, heikko aktivaatio tai selkeää asymmetriaa  vartalon syvissä lihaksissa tai lantion hallinnassa. Pystyasennon kannalta lantion seutu on isossa roolissa liikkumisemme kannalta. Lantion optimaalisen toiminnan takaamiseksi ja t...

Mr.Paatelma - Hands On! Fysioterapialehdessä 5/2017 oli artikkeli : Markku Paatelma "Tohtori, joka ei luovu kliinisestä työstä". Juttu oli pitkälti kokeneen kollegamme tarinaa fysioterapiasta ja kouluttautumisesta ja elämästä! Jutusta haluan nostaa esiin myös Markkua huolestuttavan asian valmistuvien fysioterapeuttien kädentaidoista. Opetuksen rahoituksen kiristyminen on vaikuttanut käytännön opetuksen vähenemiseen, kentälle tulevat opiskelijat osaavat hakea tietoa, mutta käytännön toteuttaminen on haastavaa. Kun kädentaitoja aiemmin arvostettiin, nykyään tuntuu korostuvan ohjaajan rooli ja neuvotaan "kädet irti potilaasta", sanoo Paatelma. Tämä "Hands on" -asia on pohdituttanut Markun jutun lisäksi tällä viikolla useissa eri tilanteissa. Keskiviikkona lehtitoimittaja teki juttua lastemme fysioterapeutista, joka on kokenut NDT-terapeutti. Keskustelimme muun muassa siitä, että miten lasta ohjataan terapiassa. Tavoitteenahan on, että hiljalle...

On ollut tuhti viikko kyläilyä ja puheluita neurologian poliklinikoilla pitkin Keski-Suomea, palautteen kirjoittelua ja yhteistyötä kollegoiden kesken sekä yksityisen että julkisen sektorin taholla. Peruspositiivinen fiilis ja ajattelinkin kirjoitella hieman niistä ennen pääsiäisen riemuja! Voimaannuttavia kevätaamuja Maanantaina tapasin neurologin, josta kuulemani perusteella muodostama ennakkokäsitys oli "mister - minä tiedän kaiken". Asiakkaalleni oli varattu aika botox-pistoksia varten ja muutenkin uuden neurologin tapaaminen kuntoutusasioissa. Koska tilanne oli asiakkaalleni jännittävä, pyysi hän minua mukaan ja myös neurologille oli asiasta viestitty. Vastaanotolla lääkärin lisäksi oli myös sairaanhoitaja mahdollisia pistoksia varten. Botoxista keskusteltiin paljon, ja sillä lopputulemalla, että kokeillaan toistaiseksi konservatiivista hoitolinjaa = fysioterapiaa. Keskusteltiin mahdollisesta jatkosta, mikäli terapialla ei päästä sovittuihin tavoitteisiin. Neurolog...

Maaliskuun aamu klo 06! Painokevennettyä kävelyharjoittelua ei tulisi ajatella ainoastaan liikkumisen paranemisen kannalta. Sillä voidaan vaikuttaa myös posturaaliseen kontrolliin ja mm. yläraajan toimintoihin, sen avulla voidaan muuttaa/vähentää tonusta, lisätä alaraajojen lihasvoimaa, parantaa verenkiertoelimistön toimintaa ja vahvistaa luun tiheyttä. Se vaikuttaa myös suoliston ja rakon toimintaan, ja sillä on psykologisia hyötyjä. 2012 Dobkin et Duncan julkaisivat tutkimuksen, jossa tuotiin esille tuloksia painokevennetyn (BWST), robottikävelyn (RAST) ja normaalin tasamaalla tehdyn kävelyn (TK) tutkimuksista. Toistaiseksi ei ole voitu osoittaa BWST:n tai RAST:n olevan parempi kuin TK. Heidän yhteenvedossaan on koottu useita tutkimuksia kyseisistä menetelmistä. Ongelmana on että aiemmin uskottavasta menetelmästä tehdyt hyvinsuunnitellut, satunnaistetut tutkimukset ovat olleet pettymys. Tutkimuksissa interventioryhmät ovat sisältäneet AVH-, parkinson-, MS, selkäydinvamma-, sekä...

Kurssin viimeisenä päivänä saimme luennon painokevennetystä kävelyharjoittelusta ja ylipäätään kävely/juoksumattoharjoittelusta osittaisilla selkäydinvammakuntoutujilla. Taustaksi voisi sanoa, että kouluttajamme-Julie on käyttänyt kävelymattoharjoittelua PALJON kuntoutujiensa kanssa, mutta painokevennystä useimmiten vain minimaalisella kevennyksellä. Normaalin kävelyn oppiminen vaatii loadingia ja unloadingia (suomeksi: ?). Tutkimusten mukaan painokevennetyssä harjoittelussa tulee olla alle 30% henkilön omasta painosta. Julie (kouluttaja) käyttää paljon vähempää kevennystä. Erityisen tärkeää on miettiä, mitä harjoittelulla halutaan saavuttaa eli tulee olla yksilöllisesti mietitty kenelle on tarpeen. Neurofysiologiset todisteet tukevat BWST:n (Body-weight-support treadmill) käyttöä. Tutkimuksia BWST:stä on tehty paljon, mutta merkittävät RCT-tutkimukset puuttuvat. Potilasaineiston valinta ei ole ollut onnistunut ja tavoitteet BWST-harjoitteluun ovat epäselviä kirjallisuudessa. T...