Vaikuttavaa fysioterapiaa yksilöllisesti - omia ajatuksia kliinisestä päättelystä

Kliinisestä päättelystä puhutaan paljon tänä päivänä fysioterapiassa ja hyvä niin. Uusimmassa Fysioterapia -lehdessä 5/2022 Saija Karinkanta kirjoittaa "Vaikuttavaa fysioterapiaa asiakas kerrallaan". Artikkelissa Karinkanta kuvaa olemassa olevia prosesseja ja niiden saumatonta sujuvuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä kuntoutusprosessissa. Lisäksi hän korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä menetelmien ja käytänteiden osalta, kuitenkin korostaen yksilöllisyyttä, ei rutiininomaisesti kaikille samaa kaavaa tai mallia tuputtaen. 

"Jokainen on yksilö ja jokaisella on yksilölliset oireet, ongelmat ja historia, mutta myös tavoitteet, unelmat ja haaveet". 

Neurologisessa fysioterapiassa tuntuu välillä yksilöllisyys unohtuvan. Tämä kuntoutujaryhmä jos jokin omaa erityisen vaihtelevan kirjon erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Diagnoosia kun ei voida hoitaa, niin erityisesti korostuu liikkeen ja ei-tyypillisen liikkeen analyysi. Käypä hoito-suositukset eivät tule koskaan löytämään yhteneviä linjoja, koska jokainen avh-kuntoutuja omaa yksilölliset oireet, vaikka tukos olisi samalla alueellakin aivoissa. Vaurion koollakaan ei ole väliä, koska jokainen kuntoutuja on yksilö ja kuntoutuu eri tavalla. Myöskään ajallisesti ei voida ennustaa milloin kuntoutuminen tapahtuu, silti lääkärit tuputtavat tuutista että ensimmäisen vuoden jälkeen ei kuntoutumista enää ole. Sen tutkimuksen voi minulle lähettää, mistä tämä tieto löytyy ja millaista terapiaa on tehty, että tähän johtopäätökseen on päädytty - kiitos.

Ja jassoo... No tässä on peiliin katsomisen paikka meillä fysioterapeuteillakin. Miten yksilöllisesti osaamme kuntoutujia terapoida ja löydämmekö ne kuntoutujan kannalta merkittävimmät konstit? Mihin suosituksemme perustuvat ja miten kirjaamme ne?

Kliininen päättely neurologisessa fysioterapiassa vaatii terapeutilta ymmärrystä tyypillisistä liikemalleista ja miksi kuntoutujan liikemalli on muuttunut. Onko se epätyypillinen vai ehkä kompensatorinen liikemalli? Mitä kuntoutuja tekee, miten hän sen tekee ja miksi hän tekee sen juuri noin? Liikeanalyysi antaa meille vinkkejä kuntoutujan potentiaalista, eli mitä pystyy tekemään ja toisaalta muuttuneesta toiminnasta, eli mikä ei vielä onnistu? Kun tutkimusta tarkennetaan, voidaan arvioida, onko ongelmana tuntopuutokset tai muu sensorisen informaation tunnistaminen, hahmottamisen vaikeudet, voiman tuoton heikkous, liikkeiden eriyttämisen vaikeus, rajoitusta liikeradoissa, väsyminen liikettä toistettaessa eli kestävyysominaisuudet, tai jokin kognition rajoite. Kun analyysissa saadaan riittävästi tietoa kuntoutujan oleellisista heikkouksista, voidaan niitä käyttää kliinisen päättelyn pohjana ja muodostaa liikediagnooseja tai mitä kukakin työssään tykkää käyttää. 


Mittareita tarvitaan myös ja niiden sopivuus on aina hyvä tarkistaa, mittaako ne sitä mitä halutaan? Neurologisessa fysioterapiassa olen itse suosinut 10 metrin kävelytestiä, Bergin tasapainotestiä, TIS-testiä (trunk impairment scale) ja puristusvoimatestiä. Näillä saan melko kattavan kuvan kuntoutujan toimintakyvystä ja lisäksi käytän Bobathin kliininsen päättelyn mallia MBCPtä, joka perustuu liike- ja toiminta-analyysin käyttöön terapiasuunnitelman, hypoteesien ja uudelleen arvioinnin tekemisessä. MBCP-mallissa on paljon yhteneväisyyksiä ICF:n kanssa, mutta siinä myös pohditaan tarkemmin liikkeen laatua tehtävissä, ei ainoastaan suorittamista.

Hienoa, että Fysioterapia -lehdessä on nostettu esille kliinisen päättelyn merkitystä. Merkitys korostuu kaikissa kuntoutujaryhmissä! Karinkannan tavoin toivon, että asiakkaat kohdataan yksilöinä parempien tulosten saavuttamiseksi ja kannustankin kaikkia neurologista fysioterapiaa tekeviä kollegoitani olemaan rohkeita ja pohtimaan sekä syventämään osaamista kliiniseen päättelyyn. Mitä parempia siinä olemme, sen paremmin osaamme valita oikeat interventiot, keinot ja työkalut kuntoutujiemme parhaaksi!

Syksy tulee ja tuulet puhaltelee,
TAB


Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe...
Lue lisää

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu...
Lue lisää

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip...
Lue lisää