Sanna Hosion blogit

Painokevennetty kehikko, kävelymatto, valjaat ja ehkä vielä robottiavusteinen eksoskeleton – harva neurologisen kuntoutuksen väline herättää yhtä paljon toiveita kuin painokevennetty kävelykuntoutus ( body weight-supported treadmill training , BWSTT). Lupaus on houkutteleva: potilas pääsee ottamaan askelia turvallisesti jo silloin, kun itsenäinen kävely ei vielä onnistuisi. Mutta kun tuore tutkimusnäyttö laitetaan puntariin, kuva on huomattavasti moniulotteisempi kuin markkinointipuheet usein antavat ymmärtää. Olen koonnut seuraavaan blogitekstiin, mitä AVH- ja osittaisen selkäydinvamman kuntoutuksen tutkimus tällä hetkellä sanoo – ja miksi Bobath-viitekehys suhtautuu menetelmään terveen kriittisesti. Blogikirjoitus on tarkoitettu ammattilaisille, ja asiasta kiinnostuneille, eikä korvaa yksilöllistä kliinistä arviointia. Painokevennetyn kävelykuntoutuksen soveltuvuus tulee aina arvioida potilaskohtaisesti osana kokonaisvaltaista kuntoutussuunnitelmaa. Mitä painokevennetty kävelykunto...

Kaiken erikoisosaamisen hallitseminen fysioterapiassa on mahdotonta. Jokainen fysioterapeutti toimii parhaan osaamisensa mukaan ja pyrkii kuntouttamaan asiakkaitaan parhaalla ammattitaidollaan mahdollistaen heille paremman elämänlaadun ja optimaaliset mahdollisuudet selviytyä arjesta. Jatkuva kouluttautuminen ja tutkimustiedon tarkastelu tuntuu olevan itselle arkipäivää, vie toisinaan aikaa arjen työstä, mutta asiakkaat tuntuvat olevan tyytyväisiä yhteistyöllä saamiimme tuloksiin. Olen Bobath-erikoistunut fysioterapeutti, mutta mitään valmista mallia/valmista kaavaa minulla ei kuntoutujalle ole tarjota kun hänet tapaan. Bobath on lähestymistapa - ei resepti eikä malli, jonka mukaan tehdään terapiaa.  Jokaisella kuntoutujalla on oma liikkumisen tai toiminnan ongelma, jonka vuoksi he tulevat fysioterapiaan. Fysioterapia keskittyy optimaaliseen kuntoutustulokseen, emme hoida diagnoosia🙈. Alla oleva kaavio ohjaa kliinistä päättelyäni, jonka pohjalta suunnittelen yksilöllisesti terap...

Maaliskuun aamu klo 06! Painokevennettyä kävelyharjoittelua ei tulisi ajatella ainoastaan liikkumisen paranemisen kannalta. Sillä voidaan vaikuttaa myös posturaaliseen kontrolliin ja mm. yläraajan toimintoihin, sen avulla voidaan muuttaa/vähentää tonusta, lisätä alaraajojen lihasvoimaa, parantaa verenkiertoelimistön toimintaa ja vahvistaa luun tiheyttä. Se vaikuttaa myös suoliston ja rakon toimintaan, ja sillä on psykologisia hyötyjä. 2012 Dobkin et Duncan julkaisivat tutkimuksen, jossa tuotiin esille tuloksia painokevennetyn (BWST), robottikävelyn (RAST) ja normaalin tasamaalla tehdyn kävelyn (TK) tutkimuksista. Toistaiseksi ei ole voitu osoittaa BWST:n tai RAST:n olevan parempi kuin TK. Heidän yhteenvedossaan on koottu useita tutkimuksia kyseisistä menetelmistä. Ongelmana on että aiemmin uskottavasta menetelmästä tehdyt hyvinsuunnitellut, satunnaistetut tutkimukset ovat olleet pettymys. Tutkimuksissa interventioryhmät ovat sisältäneet AVH-, parkinson-, MS, selkäydinvamma-, sekä...

Kurssin viimeisenä päivänä saimme luennon painokevennetystä kävelyharjoittelusta ja ylipäätään kävely/juoksumattoharjoittelusta osittaisilla selkäydinvammakuntoutujilla. Taustaksi voisi sanoa, että kouluttajamme-Julie on käyttänyt kävelymattoharjoittelua PALJON kuntoutujiensa kanssa, mutta painokevennystä useimmiten vain minimaalisella kevennyksellä. Normaalin kävelyn oppiminen vaatii loadingia ja unloadingia (suomeksi: ?). Tutkimusten mukaan painokevennetyssä harjoittelussa tulee olla alle 30% henkilön omasta painosta. Julie (kouluttaja) käyttää paljon vähempää kevennystä. Erityisen tärkeää on miettiä, mitä harjoittelulla halutaan saavuttaa eli tulee olla yksilöllisesti mietitty kenelle on tarpeen. Neurofysiologiset todisteet tukevat BWST:n (Body-weight-support treadmill) käyttöä. Tutkimuksia BWST:stä on tehty paljon, mutta merkittävät RCT-tutkimukset puuttuvat. Potilasaineiston valinta ei ole ollut onnistunut ja tavoitteet BWST-harjoitteluun ovat epäselviä kirjallisuudessa. T...