Sanna Hosion blogit

Aivoverenkiertohäiriön jälkeen tavoite tuntuu usein yksinkertaiselta: päästä seisomaan, päästä kävelemään, päästä kotiin. Kiire on ymmärrettävää – kuntoutuja haluaa edetä, ja usein myös terveydenhuollon resurssit ja aikataulut painostavat etenemään nopeasti. Mutta juuri tässä kiireessä piilee riski: jos liikettä yritetään "oikoa" ilman tarkkaa tutkimusta ja kliinistä päättelyä, kehon on pakko keksiä oma ratkaisunsa. Tuo ratkaisu on hyvin usein kompensaatio – ja kompensaatio, joka syntyy huomaamatta, voi hidastaa aitoa toipumista pidemmällä aikavälillä. Mitä kompensaatio oikeastaan on? Kompensaatiolla tarkoitetaan uutta liikestrategiaa, jonka keskushermosto ja tuki- ja liikuntaelimistö kehittävät korvatakseen menetetyn toiminnon. Tutkimuskirjallisuudessa kompensaatio ja aito toipuminen ( recovery ) erotetaan toisistaan selkeästi: toipumisessa liike palautuu lähemmäs alkuperäistä, ennen vauriota ollutta suoritustapaa, kun taas kompensaatiossa tehtävä suoritetaan onnistunees...

Painokevennetty kehikko, kävelymatto, valjaat ja ehkä vielä robottiavusteinen eksoskeleton – harva neurologisen kuntoutuksen väline herättää yhtä paljon toiveita kuin painokevennetty kävelykuntoutus ( body weight-supported treadmill training , BWSTT). Lupaus on houkutteleva: potilas pääsee ottamaan askelia turvallisesti jo silloin, kun itsenäinen kävely ei vielä onnistuisi. Mutta kun tuore tutkimusnäyttö laitetaan puntariin, kuva on huomattavasti moniulotteisempi kuin markkinointipuheet usein antavat ymmärtää. Olen koonnut seuraavaan blogitekstiin, mitä AVH- ja osittaisen selkäydinvamman kuntoutuksen tutkimus tällä hetkellä sanoo – ja miksi Bobath-viitekehys suhtautuu menetelmään terveen kriittisesti. Blogikirjoitus on tarkoitettu ammattilaisille, ja asiasta kiinnostuneille, eikä korvaa yksilöllistä kliinistä arviointia. Painokevennetyn kävelykuntoutuksen soveltuvuus tulee aina arvioida potilaskohtaisesti osana kokonaisvaltaista kuntoutussuunnitelmaa. Mitä painokevennetty kävelykunto...