Sanna Hosion blogit

Uutta oppimassa Marstrandissa 2023 Neurologinen kuntoutus on jatkuvasti muuttuva kenttä ja muutos kumpuaa uuden tiedon ja osaamisen kautta. Uusi tieto ja sen implementointi on tärkeää, mutta on muistettava että useat ammattilaiset ovat kokeneita ja heidän kokemustietonsa on myös vertaansa vailla. Vanhan tiedon ja kokemuksen päälle on hyvä rakentaa ja uuden tiedon ja tutkimuksen kautta täydentäää ja päivittää. Alamme on jatkuvasti päivittyvä ja tiedon lisäksi osaaminen ja kokemus yksilöllisistä eroista kuntoutujien välillä on merkittävässä roolissa. Uuden kuntoutujan saapuessa vastaanotolle, tutkiminen ja kliininen päättely ohjaavat jokaisen terapeutin yksilöllistä ja kuntoutujalle spesifiä terapiasuunnitelmaa. Tämä johtaa siihen, ettei koskaan ole valmista protokollaa, jolla neurologisen kuntoutujan kanssa lähdetään liikkeelle. Neurologisen kuntoutuksen käypä hoito-ohjeet tai yleiset hoitoprotokollat on vaikeita tuottaa. Myös tutkimuskentällä aihe sisältää omat haasteensa ja tilastolli...

Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe...

Harvoin luen aikakausilehtiä, saati sitten iltalehtien lööppejä. Nyt sattui kuitenkin silmään otsikko "Tuhoava sairaus yleistyy" - MS-tautia sairastaa jo yli 10000 suomalaista, maailmanlaajuisesti lähes 3 miljoonaa. Sairauden on todettu olevan yleisempi naisilla kuin miehillä, ja tämä suhde on näkynyt myös omassa työhistoriassa. Ehkä myös tuo ikähaitari sairastumiselle 20-40 vuoden iässä kuvaa oman MS-kuntoutujien joukkoa. Omien kuntoutujien kohdalla tiemme ovat ristenneet melko eri vaiheissa kuntoutujien sairastumista. Alkuvaiheessa olevien kanssa en juurikaan ole töitä tehnyt, koska eivät välttämättä edes tarvitse fysioterapiajaksoja tai jatkuvaa kuntoutusta. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito osaavat jo hyvin alkuohjauksen ja kuntoutujat saavat hyväån evästyksen sairauden alkuvaiheessa. Yleistiedon lisäksi he saavat kattavasti ohjausta muun muassa liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukeen.   MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vai...

Neurologinen fysioterapia, minun juttu, hämmentävän koukuttava ala, salapoliisityötä ja siistiä ajatusten ja vinkkien prosessointia, joiden seurauksena yksilöllinen ja usein hyvin spesifi projekti yhdessä kuntoutujan kanssa. Kaikki päivät ovat niin erilaisia, kaikki yksilöt ovat omalaatuisia ja jokainen hetki on täynnä ihmeitä kohtaamisesta, ja vuorovaikutuksesta, sisältäen onnenkyyneleitä ja hikipisaroita. Kertovat kovasta työstä, jota kaikki kuntoutujat ovat valmiina tekemään omien tavoitteidensa saavuttamiseksi. Ja entäs sitten nämä päähenkilöt, aivan upeat ja ihmeelliset kuntoutujat. Kuntoutujat, jotka päivästä toiseen taistelevat ja kuntouttavat itseään kohti parempaa liikettä ja toimintaa. Fysioterapeuttina mietin usein heidän omistautumistaan prosessiin, miten he avaavat oman tarinansa minulle ja ovat valmiita kirjoittamaan sitä yhdessä ensitapaamisesta eteenpäin.  Miten meidän polut sitten ovat kohdanneet, sitä ei tarina kerro. Jokainen löytää oman kohtalotoverinsa usein sa...

5 vuotta sitten kirjoitin Bobath-konseptista lyhyesti blogiin ja sen jälkeen tämän jatkuvasti uusimpaan tietoon päivittyvän lähestymistavan määritelmä on päivitetty uudelleen. Omassa työssäni ja pitämissäni koulutuksissa pohjaan omat ajatukset ja opit tämän lähestymistavan pohjalle. Se antaa minulle pohjan kliiniseen päättelyyn, terapian suunnitteluun ja totetutukseen sekä seurantaan neurologisilla kuntoutujilla, joiden kanssa työskentelen. Viime vuosina vastaanotollani on vieraillut yhä monipuolisemmin eri diagnoosin omaavia yksilöitä, toisilla neurologisen diagnoosin oireet ovat olleet lievempiä, toisilla vaikeampia. Ikäjakauma on ollut nuorista senioreihin, ja sairastumisesta tai vammautumisesta on kulunut viikkoja tai jopa kymmenen vuotta. Mikä parasta, Bobath ei rajaa kuntoutujia iän, diagnoosin tai sairaudesta kuluneen ajan mukaan. Se sopii kaikille, joilla on liikkumisen tai toimintakyvyn haittaa. Se ei myöskään poissulje muita interventioita, joista kuntoutujat voivat hyötyä, k...

Last fall, almost at Christmas, I had three weeks of visitation in Germany. I was working as a physiotherapist in Kassel at Schulungszentrum, and doing my 3rd assistantship as a Bobath Instructor candidate in Leer. The first week was fantastic and the time was running like crazy! I enjoyed the praxis I was working in and all the patients working with me. All the patients had their specific and individual goals and lots of motivation and we really had fun while working. Most of the patients had a stroke, but I also had patients with MS and/or ataxia. My bosses, Adrian and Anders, were very nice and hospitable to me and it was easy to enjoy the moments with the bosses, but also with the group of physiotherapists, and occupational and speech therapists. In the praxis, I had new and high-quality equipment for therapy and also some extra help with translations. Here are some pictures of that week and working moments: After the first week, I took some time to relax and get prepared for my 3r...

Kliinisestä päättelystä puhutaan paljon tänä päivänä fysioterapiassa ja hyvä niin. Uusimmassa Fysioterapia -lehdessä 5/2022 Saija Karinkanta kirjoittaa "Vaikuttavaa fysioterapiaa asiakas kerrallaan". Artikkelissa Karinkanta kuvaa olemassa olevia prosesseja ja niiden saumatonta sujuvuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä kuntoutusprosessissa. Lisäksi hän korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä menetelmien ja käytänteiden osalta, kuitenkin korostaen yksilöllisyyttä, ei rutiininomaisesti kaikille samaa kaavaa tai mallia tuputtaen.  "Jokainen on yksilö ja jokaisella on yksilölliset oireet, ongelmat ja historia, mutta myös tavoitteet, unelmat ja haaveet".  Neurologisessa fysioterapiassa tuntuu välillä yksilöllisyys unohtuvan. Tämä kuntoutujaryhmä jos jokin omaa erityisen vaihtelevan kirjon erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Diagnoosia kun ei voida hoitaa, niin erityisesti korostuu liikkeen ja ei-tyypillisen liikkeen analyysi. Käypä hoito-suositukset eivät tule kosk...

My Dear Diary, It's been a while since I wrote to you. At first, I thought to write about myself, who I am and what I do, and maybe what I like. Then I will write about the year 2022 so far.  Sunset in Marstrand I'm a physiotherapist Sanna Hosio and working in Fysios. My working place or "forge", whatever you wanna call it, is in Muurame and Jyvaskyla. I work with people who have suffered a stroke, traumatic brain injury, or spinal cord injury. Sometimes I also work with other neurological patients and also visit colleagues in other parts of Finland to consult them with their patients or clients. I love my work and I often think that my clients are the superheroes of their life and also mine. I really enjoy working with them and I think my first goal in physiotherapy is to do my best for them so that they can gain their goals and have more quality of life. I'm also a Bobath therapist and an instructor trainee. That's why I also teach some courses about neurolo...

Tämän kuntoutujan tarina ja oireet alkoivat ja etenivät päivän aikana hitaasti, alkuun oli vaikeuksia liikkumisessa ja ensihoito kävi kotona, mutta pyysivät tarkkailemaan tilannetta. Päivän aikana tilanne kuitenkin huononi niin, että jalat lähtivät lähes kokonaan alta ja läheisellä oli täysi työ saada kuntoutuja autoon ja lähimpään sairaalaan. Sairaalassa oireet etenivät edelleen ja myöhemmin kuvissa selvisi infarkti aivorungon alueella. Liuotusta ei enää voitu tehdä. Alkuun oikean puolen raajat olivat täysin pleegiset ja puheen tuottaminen ja nieleminen oli vaikeaa. Kuvistuskuva, harjoitteet selinmakuulla Aivorunkoon (väliaivot, aivosilta ja ydinjatke) kohdistuneet vauriot voivat aiheuttaa ongelmia ihan peruselintoimintojen säätelyssä (hengitys ja verenkierto, vireys- ja valvetilan säätely) ja voi aiheuttaa pahimmillaan vakavia, henkeäkin uhkaavia ongelmia. Se on myös erityisen tärkeä sensorisen ja motorisen tiedon siirtämisessä aivojen ja kehon välillä. Kun kyseessä on aivorungon alu...

Omaisten ja potilaiden huoli ja epätoivo - miten niitä voisi lievittää? Onko tästä vielä mahdollisuus kuntoutua? Miten tuon käden saisi edes jotenkin toimimaan, vai saako sitä? Miten tämä kävely ja liikkuminen voisi olla helpompaa? Pärjäänköhän yksin? Mitenköhän tuota puolisoni kuormaa kotitöissä voisi keventää, kun joutuu minuakin auttamaan?  Yllä olevat kysymykset ja paljon muuta pyörii kuntoutujien ja heidän läheisten mielissä aivoverenvuodon tai -infarktin tai -trauman jälkeen. Samoja kysymyksiä miettivät varmasti useat neurologisen sairauden tai tilanteen eteen joutuneet ihmiset. Tässä blogissa kirjoitan melko sattumanvaraisesti ajatuksia siitä, mitä itse olen viime aikoina kuntoutujien, heidän omaisten ja kollegoidenkin kanssa pohtinut. Ihan lähiaikoina minuun otti yhteyttä eräs omainen ja kysyi mahdollisuutta tehdä suositusta kuntoutukseen. Hämmentävää, ettei sitä ollut tehty vaikka hänen omainen oli toistaiseksi vielä paikassa, jossa niitä todella tehdään. Yleensähän yksity...

Six Bäck ei välttämättä kerro vartalosi toiminta- kyvystä, mutta voi kiinnittää katseita Viimeisten viikkojen aikana olen useamman kuntoutujan kanssa keskittynyt vartalon lihasten harjoitteluun, teemana kori kuntoon! Teema sai alkunsa erään kuntoutujan puolison toteamuksesta kun olivat tehneet treenejä yhdessä kotona. Coresta tuli kori ja vaimon "valmennuksessa" harjoitteet sujuivat uusin termein! Core-harjoittelusta posturaalisen kontrollin tukena olemme jutelleet kaikkien kuntoutujieni kanssa ja useat heistä ovat kertoneet, että parhaat "kiksit" he saavat vartalon ja coren harjoitteista. "Niiden jälkeen olo on usein pidempään hyvä, jäykkyys vähenee ja tasapaino on parempi ja liikkuminen helpompaa".  AVH:n seurauksena usein vartalon lihakset heikkenevät ja fysioterapiassa huomiota tulisi kiinnittää myös ns. paremman puoliskon vartalon lihasten harjoitteluun. Hyvä vartalon toimintakyky on todettu merkittäväksi tekijäksi ennustettaessa myöhempää kuntoutumis...

MITEN KUNTOUTETAAN? Onko koolla väliä? Tutkimusten mukaan kuntotumisen ennuste ei ole riippuvainen aivoverenkiertohäiriön/ vaurion koosta. (Starkey et al. 2012)  Neurologisessa kuntoutuksessa määrä ei myöskään korvaa laatua. Tutkimusten mukaan, mikäli kuntoutuminen ei aiheuta muutoksia aivoissa ei tapahdu myöskään uudelleen oppimista. Pelkkä toistojen lisääminen ei anna meille parempia tuloksia, vaan tehtävien tulisi myös aiheuttaa muutoksia kortikaalisesti - "repetition without repetition". Kuntoutus tulee perustua yksilölliseen arvioon kuntoutujan tarpeista, ja kuntoutujat tarvitsevat erilaista kuntoutusta optimaaliseen palautumiseen. (Kerr et al. 2017) Optimaalinen kuntoutus vai kompensaatio? Tässä kysymys TULES-terapiaa tekeville. Jos selkänsä loukannut urheilija tulee vastaanotolle, niin mihin fysioterapianne perustuu ja miten ohjaatte hänen kuntoutusta? Tai jos polvileikkauksen jälkeen työssäkäyvä rakennustyömies kertoo työssään vaadittavan paljon matalissa työasennoiss...