Sanna Hosion blogit

Lateropulsio (a.k.a ”pusher-oireyhtymä”) on vakava asentohäiriö, jota esiintyy erityisesti aivoverenkiertohäiriön jälkeen, ja joka voi merkittävästi vaikeuttaa kuntoutumista. Potilas työntää itseään aktiivisesti halvaantuneelle puolelleen ja vastustaa kaikin keinoin kehon suoristamista, vaikka hänellä ei olisi varsinaista lihasheikkoutta ns. terveellä puolella. Ilmiö ei johdu tahdonalaisesta päätöksestä tai lihasvoiman puutteesta, vaan aivojen virheellisestä käsityksestä pystyasennosta suhteessa painovoimaan. Tämä poikkeama kehon sisäisessä vertikaalisuuden hahmotuksessa altistaa potilaan kaatumisille ja vaikeuttaa merkittävästi istuma- ja seisoma-asennon hallintaa sekä kävelyn oppimista uudelleen. (Kuvat Karnath 2014, Karnath & Broetz 2003) Tutkimusten mukaan lateropulsiota esiintyy jopa yli puolella potilaista akuuttivaiheen aikana ja noin 23 prosentilla subakuutissa vaiheessa (Dai et al. 2022). Vaikeaa pusher-oireyhtymää esiintyy arviolta noin 12,5 %:lla aivoverenkiertohäiriön...

Uutta oppimassa Marstrandissa 2023 Neurologinen kuntoutus on jatkuvasti muuttuva kenttä ja muutos kumpuaa uuden tiedon ja osaamisen kautta. Uusi tieto ja sen implementointi on tärkeää, mutta on muistettava että useat ammattilaiset ovat kokeneita ja heidän kokemustietonsa on myös vertaansa vailla. Vanhan tiedon ja kokemuksen päälle on hyvä rakentaa ja uuden tiedon ja tutkimuksen kautta täydentäää ja päivittää. Alamme on jatkuvasti päivittyvä ja tiedon lisäksi osaaminen ja kokemus yksilöllisistä eroista kuntoutujien välillä on merkittävässä roolissa. Uuden kuntoutujan saapuessa vastaanotolle, tutkiminen ja kliininen päättely ohjaavat jokaisen terapeutin yksilöllistä ja kuntoutujalle spesifiä terapiasuunnitelmaa. Tämä johtaa siihen, ettei koskaan ole valmista protokollaa, jolla neurologisen kuntoutujan kanssa lähdetään liikkeelle. Neurologisen kuntoutuksen käypä hoito-ohjeet tai yleiset hoitoprotokollat on vaikeita tuottaa. Myös tutkimuskentällä aihe sisältää omat haasteensa ja tilastolli...

Kliinisestä päättelystä puhutaan paljon tänä päivänä fysioterapiassa ja hyvä niin. Uusimmassa Fysioterapia -lehdessä 5/2022 Saija Karinkanta kirjoittaa "Vaikuttavaa fysioterapiaa asiakas kerrallaan". Artikkelissa Karinkanta kuvaa olemassa olevia prosesseja ja niiden saumatonta sujuvuutta, jotka ovat erityisen tärkeitä kuntoutusprosessissa. Lisäksi hän korostaa tutkitun tiedon tärkeyttä menetelmien ja käytänteiden osalta, kuitenkin korostaen yksilöllisyyttä, ei rutiininomaisesti kaikille samaa kaavaa tai mallia tuputtaen.  "Jokainen on yksilö ja jokaisella on yksilölliset oireet, ongelmat ja historia, mutta myös tavoitteet, unelmat ja haaveet".  Neurologisessa fysioterapiassa tuntuu välillä yksilöllisyys unohtuvan. Tämä kuntoutujaryhmä jos jokin omaa erityisen vaihtelevan kirjon erilaisia toimintakykyyn vaikuttavia tekijöitä. Diagnoosia kun ei voida hoitaa, niin erityisesti korostuu liikkeen ja ei-tyypillisen liikkeen analyysi. Käypä hoito-suositukset eivät tule kosk...

My Dear Diary, It's been a while since I wrote to you. At first, I thought to write about myself, who I am and what I do, and maybe what I like. Then I will write about the year 2022 so far.  Sunset in Marstrand I'm a physiotherapist Sanna Hosio and working in Fysios. My working place or "forge", whatever you wanna call it, is in Muurame and Jyvaskyla. I work with people who have suffered a stroke, traumatic brain injury, or spinal cord injury. Sometimes I also work with other neurological patients and also visit colleagues in other parts of Finland to consult them with their patients or clients. I love my work and I often think that my clients are the superheroes of their life and also mine. I really enjoy working with them and I think my first goal in physiotherapy is to do my best for them so that they can gain their goals and have more quality of life. I'm also a Bobath therapist and an instructor trainee. That's why I also teach some courses about neurolo...

Tämän kuntoutujan tarina ja oireet alkoivat ja etenivät päivän aikana hitaasti, alkuun oli vaikeuksia liikkumisessa ja ensihoito kävi kotona, mutta pyysivät tarkkailemaan tilannetta. Päivän aikana tilanne kuitenkin huononi niin, että jalat lähtivät lähes kokonaan alta ja läheisellä oli täysi työ saada kuntoutuja autoon ja lähimpään sairaalaan. Sairaalassa oireet etenivät edelleen ja myöhemmin kuvissa selvisi infarkti aivorungon alueella. Liuotusta ei enää voitu tehdä. Alkuun oikean puolen raajat olivat täysin pleegiset ja puheen tuottaminen ja nieleminen oli vaikeaa. Kuvistuskuva, harjoitteet selinmakuulla Aivorunkoon (väliaivot, aivosilta ja ydinjatke) kohdistuneet vauriot voivat aiheuttaa ongelmia ihan peruselintoimintojen säätelyssä (hengitys ja verenkierto, vireys- ja valvetilan säätely) ja voi aiheuttaa pahimmillaan vakavia, henkeäkin uhkaavia ongelmia. Se on myös erityisen tärkeä sensorisen ja motorisen tiedon siirtämisessä aivojen ja kehon välillä. Kun kyseessä on aivorungon alu...

Se oli joulukuun 7. vuonna 2020 kun tavattiin. Olit sairastunut kolme kuukautta aiemmin ja kun pääsit kotiin, aloitit fysioterapian kanssani. Kuulin huhuja ja puhettakin, että sairaalassa ollessasi olit levoton, et juuri nukkunut ja treenasit päivin ja öin. Niin kovasti halusit päästä takaisin kuntoon. Haaveilit palaavasi töihin, jotta voisit jäädä työstä eläkkeelle, et sairaslomalta. Kun näin sinut, en tiennyt miten pysyit pystyssä, miten pääsit kävelemään edes lyhyitä matkoja ilman apuvälineitä tai miten yleensäkään pärjäisit kotona. Käytössäsi oli alkuun pyörätuoli. Epäilin kykyäsi liikkua, koska pelkästään istuessa vartalon kallistaminen sivulle aiheutti kaatumisen. Onneksi testatessa ehdin napata jalastasi kiinni, jottet pudonnut kokonaan plintiltä. Kävelytestiä tehdessä kuljin vierelläsi, koska pelkäsin kaatumistasi. Alkuun kärsit kovista kivuista halvaantuneessa kädessäsi ja se meinasi totaalisesti väsyttää sinut. Kivun aiheuttama unettomuus, stressi ja pelkokin ajoivat lopulta ...

Omaisten ja potilaiden huoli ja epätoivo - miten niitä voisi lievittää? Onko tästä vielä mahdollisuus kuntoutua? Miten tuon käden saisi edes jotenkin toimimaan, vai saako sitä? Miten tämä kävely ja liikkuminen voisi olla helpompaa? Pärjäänköhän yksin? Mitenköhän tuota puolisoni kuormaa kotitöissä voisi keventää, kun joutuu minuakin auttamaan?  Yllä olevat kysymykset ja paljon muuta pyörii kuntoutujien ja heidän läheisten mielissä aivoverenvuodon tai -infarktin tai -trauman jälkeen. Samoja kysymyksiä miettivät varmasti useat neurologisen sairauden tai tilanteen eteen joutuneet ihmiset. Tässä blogissa kirjoitan melko sattumanvaraisesti ajatuksia siitä, mitä itse olen viime aikoina kuntoutujien, heidän omaisten ja kollegoidenkin kanssa pohtinut. Ihan lähiaikoina minuun otti yhteyttä eräs omainen ja kysyi mahdollisuutta tehdä suositusta kuntoutukseen. Hämmentävää, ettei sitä ollut tehty vaikka hänen omainen oli toistaiseksi vielä paikassa, jossa niitä todella tehdään. Yleensähän yksity...

Six Bäck ei välttämättä kerro vartalosi toiminta- kyvystä, mutta voi kiinnittää katseita Viimeisten viikkojen aikana olen useamman kuntoutujan kanssa keskittynyt vartalon lihasten harjoitteluun, teemana kori kuntoon! Teema sai alkunsa erään kuntoutujan puolison toteamuksesta kun olivat tehneet treenejä yhdessä kotona. Coresta tuli kori ja vaimon "valmennuksessa" harjoitteet sujuivat uusin termein! Core-harjoittelusta posturaalisen kontrollin tukena olemme jutelleet kaikkien kuntoutujieni kanssa ja useat heistä ovat kertoneet, että parhaat "kiksit" he saavat vartalon ja coren harjoitteista. "Niiden jälkeen olo on usein pidempään hyvä, jäykkyys vähenee ja tasapaino on parempi ja liikkuminen helpompaa".  AVH:n seurauksena usein vartalon lihakset heikkenevät ja fysioterapiassa huomiota tulisi kiinnittää myös ns. paremman puoliskon vartalon lihasten harjoitteluun. Hyvä vartalon toimintakyky on todettu merkittäväksi tekijäksi ennustettaessa myöhempää kuntoutumis...

"We want to help our patients to move optimally. Everybody learn to move again after stroke but quite often with compensatory strategies." Viikko Bobath Advanced kandidaatin Line Syren klinikalla, Marstrandissa syvensi jälleen osaamistani aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen. Vartalon liikkuvuus ja dynaaminen stabiliteetti ovat pohja taloudelliselle ja tehokkaalle liikkumiselle. Viikon aikana luennoilla käytiin koko evoluution kirjo, miten asentomme on muuttunut sitten alkuihmisten ja mihin se on menossa nykyisen teknologian ja työn vaatimusten vuoksi. Huonot työasennot ja tietokoneiden aikakausi muuttavat asentotottumuksiamme ja vaikka kurssilaisilla ei neurologista sairautta ollutkaan, niin usealla meistä oli heikkoutta vartalon stabiliteetissa, heikko aktivaatio tai selkeää asymmetriaa  vartalon syvissä lihaksissa tai lantion hallinnassa. Pystyasennon kannalta lantion seutu on isossa roolissa liikkumisemme kannalta. Lantion optimaalisen toiminnan takaamiseksi ja t...

Maaliskuun aamu klo 06! Painokevennettyä kävelyharjoittelua ei tulisi ajatella ainoastaan liikkumisen paranemisen kannalta. Sillä voidaan vaikuttaa myös posturaaliseen kontrolliin ja mm. yläraajan toimintoihin, sen avulla voidaan muuttaa/vähentää tonusta, lisätä alaraajojen lihasvoimaa, parantaa verenkiertoelimistön toimintaa ja vahvistaa luun tiheyttä. Se vaikuttaa myös suoliston ja rakon toimintaan, ja sillä on psykologisia hyötyjä. 2012 Dobkin et Duncan julkaisivat tutkimuksen, jossa tuotiin esille tuloksia painokevennetyn (BWST), robottikävelyn (RAST) ja normaalin tasamaalla tehdyn kävelyn (TK) tutkimuksista. Toistaiseksi ei ole voitu osoittaa BWST:n tai RAST:n olevan parempi kuin TK. Heidän yhteenvedossaan on koottu useita tutkimuksia kyseisistä menetelmistä. Ongelmana on että aiemmin uskottavasta menetelmästä tehdyt hyvinsuunnitellut, satunnaistetut tutkimukset ovat olleet pettymys. Tutkimuksissa interventioryhmät ovat sisältäneet AVH-, parkinson-, MS, selkäydinvamma-, sekä...