Sanna Hosion blogit

Aivojen kyky yhdistellä informaatiota eri aistikanavista on perusta tarkalle sensoriselle kokemukselle ja tehokkaalle vuorovaikutukselle ympäristön kanssa: se parantaa ulkoisen ärsykkeen havaitsemista, minimoi konfliktitilanteita, nopeuttaa reagointikykyä, fasilitoi muistiprosesseja ja esineiden tunnistamista. Tehokas kehon ohjaaminen tavoitteelliseen toimintaan vaatii kehon neuraalisen edustuksen (body schema) ja avaruudellisen hahmottamisen yhdistämistä. Neglectiä havaitaan usein aivojen toisen puoliskon vaurion seurauksena ihmisillä, usein syynä on aivoinfarkti tai aivoverenvuoto. Kliinisesti se määritellään vaikeudeksi havaita, huomioida ja suunnata huomiotaan aivoissa tapahtuneeseen vaurioon nähden vastakkaiselle puolelle. Eli oikean puolen aivoinfarkti voi aiheuttaa neglectiä vasemmalta puolelta tulevaan informaation huomioimiseen. Neglectiä voi esiintyä 10-82%:lla avh-kuntoutujista, joilla vaurio on oikealla aivopuoliskolla ja 15-65%:lla, joilla vaurio vasemmalla hemisfäärillä...

Aktiivinen vuorovaikutus ympäristön kanssa vaatii keinoja toimia siinä, liikkua ja suunnata kehoa haluamiinsa kohteisiin, tarttua esineisiin ja käyttää tavaroita asianmukaisella tavalla tehdäkseen töitä tai selvitäkseen arjen askareista. Tähän tarvitaan motoriikkaa eli liiketoimintoja. Nykytiedon mukaan liiketoiminnot ovat jatkuvasti yhteydessä myös muihin kognitiivisiin toimintoihin ja jopa yli 50% aivoalueista on tavalla tai toisella tekemisissä liiketoimintojen kanssa. (Paavilainen 2016, 244-245.) 1 Liikkeiden säätely selkäytimessä, aivokuorella ja pikkuaivoissa Liikkuminen ja liikkeiden säätely on jaettu kolmen eri järjestelmän alaisiksi niiden käskyjen ja säätelyn mukaan. Ensimmäinen, lähes automaattinen järjestelmä sijaitsee selkäytimessä, niin kutsuttujen refleksien liikemallit. Ne ovat automaattisia ja ei-tahdonalaisia reaktioita johonkin tiettyyn ärsykkeeseen. Niiden käynnistyttyä ei liikesarjaa voi enää keskeyttää tai muuttaa, esimerkiksi sormilla kuumaan lietee...

"We want to help our patients to move optimally. Everybody learn to move again after stroke but quite often with compensatory strategies." Viikko Bobath Advanced kandidaatin Line Syren klinikalla, Marstrandissa syvensi jälleen osaamistani aivoverenkiertohäiriöiden kuntoutukseen. Vartalon liikkuvuus ja dynaaminen stabiliteetti ovat pohja taloudelliselle ja tehokkaalle liikkumiselle. Viikon aikana luennoilla käytiin koko evoluution kirjo, miten asentomme on muuttunut sitten alkuihmisten ja mihin se on menossa nykyisen teknologian ja työn vaatimusten vuoksi. Huonot työasennot ja tietokoneiden aikakausi muuttavat asentotottumuksiamme ja vaikka kurssilaisilla ei neurologista sairautta ollutkaan, niin usealla meistä oli heikkoutta vartalon stabiliteetissa, heikko aktivaatio tai selkeää asymmetriaa  vartalon syvissä lihaksissa tai lantion hallinnassa. Pystyasennon kannalta lantion seutu on isossa roolissa liikkumisemme kannalta. Lantion optimaalisen toiminnan takaamiseksi ja t...

It`s time to pack the bags and start the next journey with The Bobath Advanced Course. Today I'm flying to Göteborg, Sweden. I'm going to meet Mary Lynch-Ellerington in Line Syre's beautiful clinic in Marstrand.  Senior instructor Mary with Advanced instructor candidate Line are going to teach us more about the Postural Control and Locomotion. It is always a privilege to meet Mary Lynch-Ellerington and see her working with the patients. Her knowledge about neurophysiology, motor learning and neurorehabilitation is remarkable. Her facilitation skills are precise, spesific and they produce positive results. People have often asked me about my studies and why Bobath is so special for me. I've studied a lot, but now I finally get more answers and explanations why something happens. It is also easier to explain for the patients what we are doing and what should be achieved for better locomotion.  It's not just an intervention and it's not just repetitions, but ...

Kaikki vaikuttaa kaikkeen... Aivoinfarktin jälkeen halvaantunut yläraaja saattaa kävellessä estää vartalon resiprokaaliset liikkeet, koska hartia jää taakse. Nilkan jäykkyys voi estää painonsiirtymisen halvaantuneelle jalalle, jolloin paino ei koskaan siirry kokonaan toiselle puolelle ja esimerkiksi kepin käyttö kävellessä on välttämätöntä. Onkin mietittävä: - Mikä olisi juuri minun kuntoutujalle oikea interventio nyt? - Olisiko se tehostetun käden harjoittelu, painokevennetty kävelykuntoutus vai joku muu? Tällä viikolla sain osallistua kahteen yhteistyökäyntiin kahden muun terapeutin kanssa, toinen oli toimintaterapeutti ja toinen oli fysioterapeutti. Pohdimme, mikä olisi heidän kuntoutujilleen tärkeää juuri nyt kuntoutumisen kannalta. Toisen kuntoutujan kohdalla pohdittiin erilaisten yläraajaharjoitteiden merkitystä arjen toimintoihin ja toisen kohdalla painokevennetyn kävelyn hyötyjä tällä hetkellä. Case 1 hyötyi suunnattomasti yhteisterapiasta kun fysioterapeutti ohjasi...

"Maailman Napa" on kuntoutujani keksimä otsikko tarinalleen. "Siitähän tässä on kaikessa kyse. Se oma napa on kaiken a ja o. Jos ei se ole kunnossa, niin kaikki on aika hankalaa." Reilut 3 vuotta sitten tapasin miehen, joka oli saanut aivoverenvuodon erittäin korkean, hoitamattoman verenpaineen takia. Vuodon saadessaan hän oli 42-vuotias. Vuodon seurauksena kuntoutujalle jäi oikean puolen hemipareesi ja alkuun oli myös puheen tuoton vaikeuksia noin parin viikon ajan. Alkuvaiheessa kotiuduttuaan hän tarvitsi useimmissa päivittäisissä toiminnoissa puolison apua. Puolison apu on ollut alusta lähtien suunnattoman tärkeää ja hoitoalan ihmisenä hänellä oli useita keinoja edistää miehensä kuntoutumista alusta asti. Kuntoutuksen alkuvaiheessa kuntoutujalle järjestyi kuntoutusjakso ja kotiuduttuaan fysioterapia jatkui terveyskeskuksen toimesta. Kelan maksusitoumuksen hän sai puoli vuotta sairastumisestaan. Aloittaessamme terapiaa kuntoutuja liikkui pääosin pyörätuolilla,...

Olen koonnut lyhyen kirjallisuuskatsauksen viime vuosina julkaistuista, spastisuutta käsittelevistä artikkeleista ja tutkimustiedosta kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön. Spastisuus on edelleen huonosti ymmärretty kliinikoiden kesken. Spastisuudeksi määriteltiin vuosia sitten kaikki mahdollinen jäykkyys, jota havaittiin neurologisilla kuntoutujilla. Neuraalisen ja ei-neuraalisen spastisuuden välillä on eroja ja vain neuraalisessa spastisuudessa botoxilla voi olla vaikutuksia hoidon onnistumiseen. Mikä sitten on niiden ero ja miten sitä voidaan havainnoida? Tutkimukseni tarkoitus on selvittää julkaistujen artikkeleiden avulla, mitä hoitomenetelmiä ja lääkehoitoja on käytetty spastisuuden hoitoon ja millaisin tuloksin. Kirjallisuuskatsaukseen olen kerännyt sattumanvaraisesti uusimpia review-tutkimuksia 2000-luvulta. Haluan yhteenvedon helpottavan käytännön toimijoiden työtä ja lisätä tietoisuutta, mitä spastisuuden hoidossa ja kuntoutuksessa olisi hyvä huomioida. Meille asiantunt...