"Maailman Napa" - tarina kuntoutumisesta aivoverenvuodon jälkeen

"Maailman Napa" on kuntoutujani keksimä otsikko tarinalleen. "Siitähän tässä on kaikessa kyse. Se oma napa on kaiken a ja o. Jos ei se ole kunnossa, niin kaikki on aika hankalaa."

Reilut 3 vuotta sitten tapasin miehen, joka oli saanut aivoverenvuodon erittäin korkean, hoitamattoman verenpaineen takia. Vuodon saadessaan hän oli 42-vuotias. Vuodon seurauksena kuntoutujalle jäi oikean puolen hemipareesi ja alkuun oli myös puheen tuoton vaikeuksia noin parin viikon ajan. Alkuvaiheessa kotiuduttuaan hän tarvitsi useimmissa päivittäisissä toiminnoissa puolison apua. Puolison apu on ollut alusta lähtien suunnattoman tärkeää ja hoitoalan ihmisenä hänellä oli useita keinoja edistää miehensä kuntoutumista alusta asti. Kuntoutuksen alkuvaiheessa kuntoutujalle järjestyi kuntoutusjakso ja kotiuduttuaan fysioterapia jatkui terveyskeskuksen toimesta. Kelan maksusitoumuksen hän sai puoli vuotta sairastumisestaan.

Aloittaessamme terapiaa kuntoutuja liikkui pääosin pyörätuolilla, lyhyitä matkoja kepin turvin. Yläraajan aktiviteetit olivat vähäisiä ja olkapään kivut haittasivat päivittäisten toimintojen lisäksi nukkumista. Olkanivelen kivuton liikerata oli alle 90 astetta passiivisesti, aktiivisesti vähemmän. Tunto raajoissa oli melko hyvä, lievä tarkuusero vasemman ja oikean välillä. Oman kertoman mukaan "kauhea jäykkyys" vartalon oikealla eli halvaantuneella puolella oli päällimmäinen ongelma ja teki liikkumisesta vaikeaa. Kuntoutuja kuvasi usein tuntemuksiaan muun muassa seuraavasti:

"nilkka tuntuu puutuneelta, etureisi on kauhean kireän tuntuinen ja polven takana on puristava tunne. Tuntuu myös, että käsikin jäykistyy kun liikun"

Linjaus - alignment

Fysioterapiassa keskityimme alusta asti vartalon hallinnan harjoitteisiin, lantion liikkuvuuden ja toiminnan parantumiseen ja hartiarenkaan sekä lapaluun liikkuvuuden ja hallinnan paranemiseen. Kaiken A ja O oli kuitenkin linjaukset (alignment), ja kuinka paino jakautui suhteessa tukipintaan. Kun liikkuvuus vartalossa lisääntyi, lantion hallinta oli parempi ja lapaluun liike vapautui hieman. Lapaluun liikkeen myötä olkakivut vähenivät ja loppuivat kokonaan melko pian. Olkanivelen liike parani ja käden aktiviteetit alkoivat mahdollistua. Parempi lantion ekstensio ja hallinta pystyasennossa mahdollisti hiljalleen myös kävelyharjoittelun aloittamisen itsenäisesti kotona. Koska kevät ja kesä oli tulossa, kuntoutuja halusi liikkua myös ulkona ja ensimmäisen kesän aikana kävelylenkin maksimipituudeksi tuli noin 500m kodin lähipiirissä. Tämä mahdollisti myös naapureiden ja tuttavien tapaamisen lenkkien lomassa.



Tänään kuntoutuja liikkuu sisällä ilman apuvälineitä, ulkona liikkuessa mukana keppi. Pisin kävelylenkki, jonka viime kesänä teki oli noin 2 kilometriä. Yläraajan toiminta on parantunut hyvin ja yläraajan kivut loppuivat jo alkuvaiheessa eivätkä ole palanneet. Hän voi seistessään käyttää käsiään kaksikätisissä tehtävissä, heikommalla kädellä pystyy toimimaan hartiatason alapuolella tapahtuvissa päivittäisissä toiminnoissa mm. avaamaan hanaa tai pitämään vesilasia hanan alla, avaamaan purkit ja pullot kaksikätisesti jne. Käden toimintaa haittaavat edelleen hartiarenkaan ja lavan liikkuvuuden ja hallinnan heikkous. Posturaalinen kontrolli on parantunut huomattavasti alkutilanteeseen nähden, mutta edelleen enemmän vartalon hallintaa vaativat tehtävät lisäävät jäykkyyttä ja vaikeuttavat tehtävien suorittamista.

Kuntoutuminen on jatkunut nyt yli 3 vuoden ajan ja jokaisella fysioterapiakerralla on ollut merkitys kuntoutujan uudelleen oppimiselle. Tällä hetkellä kuntoutuja kokee heikomman ranteen tiukkuuden hankalana ja on huomannut, että kädellä on merkitys myös hänen kävelyyn. Käden jäykkyys estää hartian kiertymisen kävellessä ja lisää jäykkyyttä yläraajassa ja koko vartalossa. Tavoitteena kuntoutujalla onkin nyt käden jäykkyyden väheneminen ja toiminnan paraneminen. Vaikka käsi on jo hyvä apukätenä, harrastukset ja muun muassa autolla ajo mahdollistuvat paremman käden käytön ja hienomotoriikan edistymisen myötä.

Yleisimmät terapiassa käytetyt välineet

(kuvasta puuttuu korkeussäädettävä hoitopöytä)

Tämän tarinan päähenkilö on huikea persoona ja ilo on seurata sitä pilkettä silmäkulmassa, joka näkyy jokaisella terapiakerralla. Toisaalta jatkuva kiinnostus omasta kuntoutumisesta haastaa sekä hänet että fysioterapeutin.

That's why I love my job!

Aurinkoa kaikkien kevääseen ja onnistumisia päiviinne!
TAB