Mikä olisi minun kuntoutujalle tärkeintä just nyt?




Kaikki vaikuttaa kaikkeen...
Aivoinfarktin jälkeen halvaantunut yläraaja saattaa kävellessä estää vartalon resiprokaaliset liikkeet, koska hartia jää taakse. Nilkan jäykkyys voi estää painonsiirtymisen halvaantuneelle jalalle, jolloin paino ei koskaan siirry kokonaan toiselle puolelle ja esimerkiksi kepin käyttö kävellessä on välttämätöntä. Onkin mietittävä:

- Mikä olisi juuri minun kuntoutujalle oikea interventio nyt?
- Olisiko se tehostetun käden harjoittelu, painokevennetty kävelykuntoutus vai joku muu?

Tällä viikolla sain osallistua kahteen yhteistyökäyntiin kahden muun terapeutin kanssa, toinen oli toimintaterapeutti ja toinen oli fysioterapeutti. Pohdimme, mikä olisi heidän kuntoutujilleen tärkeää juuri nyt kuntoutumisen kannalta. Toisen kuntoutujan kohdalla pohdittiin erilaisten yläraajaharjoitteiden merkitystä arjen toimintoihin ja toisen kohdalla painokevennetyn kävelyn hyötyjä tällä hetkellä.
Case 1 hyötyi suunnattomasti yhteisterapiasta kun fysioterapeutti ohjasi ja fasilitoi vartalon hallintaan liittyviä asioita ja toimintaterapeutti sai keskittyä hyvän lapatuen saavutettuaan, yläraajan ja käden eriytyneisiin liikkeisiin pöytätasossa. Toimintaterapiassa tavoitteena onkin jatkossa huomioida arjen toiminnoissa enemmän vartalon asentoa ja kontrollia ja Neglectin aiheuttamaa toisen puolen huomiotta jättämistä. Herkästi vahvempi puoli vartalosta on liian aktiivinen ja sammuttaa heikommalta puolelta tulevan sensorisen informaation.

Case 2:n tapasin ensimmäisen kerran ja kävimme läpi tunnon testauksen ja posturaaliseen kontrolliin liittyviä asioita. Kuntoutujalla oli oikean puolen hemipareesi ja afasia. Keskustelimme kuntoutujan lähdöstä painokevennettyyn kävelykuntoutukseen ja loppujen lopuksi suosittelin, josko sitä siirtäisi? Miksi?

Vaikka kuntoutuja liikkui itsenäisesti rollaattorin kanssa, hänellä oli laajat tuntopuutokset oikealla puolella. Lisäksi jalassa ja kädessä oli hypersensitiivisyyttä, joka sai kuntoutujan sanomaan muutamia voimasanoja kun niihin koski. Hetken terapian jälkeen hypersensitiivisyys rauhoittui ja koko oikean puolen tonus hieman laski. Hypersensitiivisyys on sensorinen ongelma ja sen kuntouttaminen on yhtä tärkeää kuin motorinen. Motorisesti kuntoutujalla oli hyvät liikemallit ja eriytyneet liikkeet kädessä ja sormissa. Alaraajassa liikkeet olivat vähemmän selektiivisiä ja tonus kohonnut. Istuessa paino jäi taakse, vasen kanta oli jatkuvasti irti lattiasta ja oikea jalka suoristui eteen, tehden istumisesta erittäin työlästä. Kokeilimme kävelyä matolla, mutta ilman kevennystä. Vauhti oli alle 1km/h, mutta jo se oli kuntoutujalle haastava ja hän halusi lopettaa minuutin kävelyn jälkeen. Oli hieman pelokkaan oloinen ja kysyinkin miksi. Alkuun ei osannut sanoa, mutta hiljalleen selvisi että parempi jalka alkoi väsyä. Vauhdin ollessa näin hidas, voi se osaltaan lisätä kompensatoristen lihasten käyttöä, mutta kuntoutuja koki nopeamman vauhdin pelottavaksi. Keskustelimme lopuksi kuntoutujan ja oman terapeutin kanssa, josko jakson siirtäminen hieman myöhemmäksi olisi eduksi. Kävimme yhdessä läpi harjoitteita joiden avulla olisi mahdollista päivittää kuntoutujan body schemaa terapiassa. Oikean puolen hahmottaminen helpottaisi liikkumista ja arjen toimintoja. Hypersensitiivisyys tulisi saada hallintaan, jotta oikealta puolelta tuleva sensorinen informaatio ymmärretään aivoissa oikein. Uskon, että kuntoutuja hyötyy jossain vaiheessa kuntoutumista myös painokevennetystä kävelyharjoittelusta, mutta valmiuksia olisi hyvä jalostaa lisää, jotta saavutetaan paras mahdollinen hyöty.

On hyvä muistaa, että painokevennetty kävely ei sovi kaikille. Kun matto liikkuu, mutta maisema ei, voi se olla osalle kuntoutujista mahdotonta ymmärtää. Näiltä katastrofeilta vältytään kun huomioidaan kuntoutuja yksilöllisesti ja mahdollisesti kokeillaan, miten matolla kävely koetaan. Käden harjoitteet pakotetusti tai muiden interventioiden avulla usein/aina vaikuttavat jotenkin kuntoutujan tekemiseen, mutta milloin ja mitä tarvitset juuri sinun kuntoutujalle?

Uskon, että "täsmäterapialla" pystymme tulevaisuudessa saamaan entistä parempia tuloksia neurologisten kuntoutujiemme kanssa.

Rohkeudella,
TAB




Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe...
Lue lisää

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu...
Lue lisää

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip...
Lue lisää