Sanna Hosion blogit

Olen koonnut lyhyen kirjallisuuskatsauksen viime vuosina julkaistuista, spastisuutta käsittelevistä artikkeleista ja tutkimustiedosta kuntoutusalan ammattilaisten käyttöön. Spastisuus on edelleen huonosti ymmärretty kliinikoiden kesken. Spastisuudeksi määriteltiin vuosia sitten kaikki mahdollinen jäykkyys, jota havaittiin neurologisilla kuntoutujilla. Neuraalisen ja ei-neuraalisen spastisuuden välillä on eroja ja vain neuraalisessa spastisuudessa botoxilla voi olla vaikutuksia hoidon onnistumiseen. Mikä sitten on niiden ero ja miten sitä voidaan havainnoida? Tutkimukseni tarkoitus on selvittää julkaistujen artikkeleiden avulla, mitä hoitomenetelmiä ja lääkehoitoja on käytetty spastisuuden hoitoon ja millaisin tuloksin. Kirjallisuuskatsaukseen olen kerännyt sattumanvaraisesti uusimpia review-tutkimuksia 2000-luvulta. Haluan yhteenvedon helpottavan käytännön toimijoiden työtä ja lisätä tietoisuutta, mitä spastisuuden hoidossa ja kuntoutuksessa olisi hyvä huomioida. Meille asiantunt...

On oltava stabiliteettia, jotta voi olla mobiliteettia ja vice versa. APA eli anticipatory postural adjustments tai suomeksi "ennakoivat posturaaliset säätelijät" aktivoituvat aina kun aiomme liikuttaa jotain kehomme osaa tai lähdemme liikkeelle. Ilman APA aktivaatiota liikkeemme muuttuvat raskaiksi ja selektiivisyys vaikeutuu, tämä näkyy usein erilaisina kompensaatiokeinoina. Kompensaatio voi näkyä esimerkiksi normaalista poikkeavana liikesuorituksena tai apuvälineiden tarpeena. Neurologisilla kuntoutujilla on usein posturaalisen kontrollin eli APA aktivaation ongelmaa sairauden tai vamman seurauksena, ja he tarvitsevat ohjausta sen uudelleen aktivoimiseksi. Incomplete spinal cord injury - workshopissa tänään keskityttiin muun muassa yläraajan ja vartalon kineettisen ketjun aktivointiin. Yläraajalla ja etenkin kädellä on suuri merkitys kehonkuvassamme. Se on edustettuna aivokuorellamme hyvin suurella alueella ja sen huomioiminen kuntoutuksessa on tärkeää. Käsi on osa pos...

It is an inclusive, individualised, problem-solving and living concept. It's emphasis is on movement analysis and motor recovery and the systems approach the motor control. The focus is on integration of postural control, quality of task performance and contribution of sensory inputs. (Julie Vaughan-Graham, 2014.) Aika monta Bobath- jatkokurssia on nyt takana ja Kreikan reissulla Senior-kouluttaja kannusti minua jatkamaan Instructor-koulutukseen . Ensi vuonna aloitan siis Instructor -opinnot uusien Bobath Instructoreidemme Cecilia Löfgrenin ja Kirsi Säynevirran johdolla. Kirsi ja Cecilia ovat valmistuneet molemmat tänä vuonna - Onnea uusille Instructoreillemme! Lili Forsbom ja Riitta Sairanen myös vahvuudessa mukana. Cecilia ja Kirsi Tämän viikonlopun vierailemme Validia Helsingissä ja teemana: Bobath Workshop - Incomplete spinal cord injury! Kouluttajana meillä on kokenut ja osaava Advanced Instructor Sue Armstrong, Walesista. Workshopissa aamupäivät sujuvat...

"Listen to everyone and learn from everyone. Because nobody knows everything, but everyone knows something!" Olen juuri palannut kotiin upealta Turun reissulta! Kiitos Lounais-Suomen Fysioterapeutit ry:lle hienosti järjestetystä 90-vuotisjuhlasta ja huikeasta juhlaseminaarista, jossa puhujat olivat alamme asiantuntijoita tuleksesta neurologiseen ja kivusta psykofyysiseen. Useiden kollegoiden kanssa juttelimme muun muassa siitä, miten upeita tutkimuksia on tehty, ihmisten hoitaminen fysioterapian avulla on holistisempaa ja ennen kaikkea suuntaukset lähenevät koko ajan toisiaan. Kahden päivän aikana oli aistittavissa vahva kollegiaalisuus ja useat luennoijat viittasivat toistensa luentoihin ja nostivat esille muita uranuurtajia fysioterapian saralla. Aivan upeaa kuulua tähän porukkaan! Vesa Lehtola aloitti aamun yhteenvedolla omasta väitöksestään ja alaselän aktiivisen fysioterapian tarkentumisella. Tutkimusasettelulla on iso merkitys ja fysioterapiassa menetelmä...

Puoli vuotta siihen meni ja valmista tuli. Paljon tuli kirjallisuutta tutkittua kävelyharjoittelusta, posturaalisesta kontrollista, selkäydinvamman kuntouttamisesta ja neurofysiologfiasta sekä tietysti kävelyn neuraalisesta säästelystä. Kiitokset tietysti kuntoutujille, jotka tutkimukseen osallistuivat ja assistentille Liisalle! Mikäli kiinnostuit työn sisällöstä tarkemmin - ota yhteyttä kommentoimalla blogia tai jätä yhteystietosi - TAB T IIVISTELMÄ Sanna Hosio . 2017 .   Painokevennetyn kävelykuntoutuksen vaikutuksia kävelynopeuteen ja tasapainoon selkäydinvammakuntoutujilla. Liikuntabiologia, Jyväskylän yliopisto, liikuntafysiologian kandidaatintutkielma, 34 sivua. (liitteet 5 kpl) Johdanto . Kuntoutukseen käytetään vuosittain useita miljoonia euroja. Kuntoutuksen interventiot, esimerkiksi painokevennetty kävely, tulivat markkinoille antaen suuria toiveita kuntoutumiselle. Neurofysiologiset todisteet puhuvat painokevennetyn kävelyharjoittelun puolesta,...

Mr.Paatelma - Hands On! Fysioterapialehdessä 5/2017 oli artikkeli : Markku Paatelma "Tohtori, joka ei luovu kliinisestä työstä". Juttu oli pitkälti kokeneen kollegamme tarinaa fysioterapiasta ja kouluttautumisesta ja elämästä! Jutusta haluan nostaa esiin myös Markkua huolestuttavan asian valmistuvien fysioterapeuttien kädentaidoista. Opetuksen rahoituksen kiristyminen on vaikuttanut käytännön opetuksen vähenemiseen, kentälle tulevat opiskelijat osaavat hakea tietoa, mutta käytännön toteuttaminen on haastavaa. Kun kädentaitoja aiemmin arvostettiin, nykyään tuntuu korostuvan ohjaajan rooli ja neuvotaan "kädet irti potilaasta", sanoo Paatelma. Tämä "Hands on" -asia on pohdituttanut Markun jutun lisäksi tällä viikolla useissa eri tilanteissa. Keskiviikkona lehtitoimittaja teki juttua lastemme fysioterapeutista, joka on kokenut NDT-terapeutti. Keskustelimme muun muassa siitä, että miten lasta ohjataan terapiassa. Tavoitteenahan on, että hiljalle...

Kollegani Tarja Arvola kirjoitti moniamatillisuudesta Fysioterapia-lehdessä 5/2017. Otsikolla "Moniammatillista yhteistyötä tarvitaan" ollut kirjoitus kuvasi lyhyesti moniammatillisen yhteistyön tilaa terveydenhuollossa tällä hetkellä. Kuntoutuslaitoksissa ja julkisella sektorilla tähän on parhaat edellytykset ehkä pienillä paikkakunnilla, jossa yhteiset asiakkaat tunnetaan. Huolena kuitenkin on, että hyviä käytäntöjä on myös purettu säästöjen edeltä. Aiheesta on puhuttu aika kauan - en edes muista mistä saakka? Opiskeluaikanani 90-luvun lopussa muistan aiheen olleen paljon esillä, mutta melko lailla teorian tasolla. Hiljalleen se alkoi käynnistyä julkisessa terveydenhuollossa ja kuntoutuslaitoksissa, joissa useat toimijat tekivät yhdessä töitä saman katon alla. Oman "mutuni" mukaan yritystä on ollut kehittää toimintamalleja myös yksityiselle sektorille, mutta palveluntarjoajien pirstaleisuus fyysisesti on ollut haaste. Oman kuntoutujan kohdalla esimerkiksi pu...