Sanna Hosion blogit

Omaisten ja potilaiden huoli ja epätoivo - miten niitä voisi lievittää? Onko tästä vielä mahdollisuus kuntoutua? Miten tuon käden saisi edes jotenkin toimimaan, vai saako sitä? Miten tämä kävely ja liikkuminen voisi olla helpompaa? Pärjäänköhän yksin? Mitenköhän tuota puolisoni kuormaa kotitöissä voisi keventää, kun joutuu minuakin auttamaan?  Yllä olevat kysymykset ja paljon muuta pyörii kuntoutujien ja heidän läheisten mielissä aivoverenvuodon tai -infarktin tai -trauman jälkeen. Samoja kysymyksiä miettivät varmasti useat neurologisen sairauden tai tilanteen eteen joutuneet ihmiset. Tässä blogissa kirjoitan melko sattumanvaraisesti ajatuksia siitä, mitä itse olen viime aikoina kuntoutujien, heidän omaisten ja kollegoidenkin kanssa pohtinut. Ihan lähiaikoina minuun otti yhteyttä eräs omainen ja kysyi mahdollisuutta tehdä suositusta kuntoutukseen. Hämmentävää, ettei sitä ollut tehty vaikka hänen omainen oli toistaiseksi vielä paikassa, jossa niitä todella tehdään. Yleensähän yksity...

Six Bäck ei välttämättä kerro vartalosi toiminta- kyvystä, mutta voi kiinnittää katseita Viimeisten viikkojen aikana olen useamman kuntoutujan kanssa keskittynyt vartalon lihasten harjoitteluun, teemana kori kuntoon! Teema sai alkunsa erään kuntoutujan puolison toteamuksesta kun olivat tehneet treenejä yhdessä kotona. Coresta tuli kori ja vaimon "valmennuksessa" harjoitteet sujuivat uusin termein! Core-harjoittelusta posturaalisen kontrollin tukena olemme jutelleet kaikkien kuntoutujieni kanssa ja useat heistä ovat kertoneet, että parhaat "kiksit" he saavat vartalon ja coren harjoitteista. "Niiden jälkeen olo on usein pidempään hyvä, jäykkyys vähenee ja tasapaino on parempi ja liikkuminen helpompaa".  AVH:n seurauksena usein vartalon lihakset heikkenevät ja fysioterapiassa huomiota tulisi kiinnittää myös ns. paremman puoliskon vartalon lihasten harjoitteluun. Hyvä vartalon toimintakyky on todettu merkittäväksi tekijäksi ennustettaessa myöhempää kuntoutumis...

Seuraava kirjoitus on tehty kuntoutujan luvalla ja kuvien käyttöön on kuntoutujan suostumus. Nimi on muutettu. Puolitoista vuotta siihen meni kunnes tehokkaan kuntoutuksen avulla Heikki pääsi eroon pyörätuolista. Molempien reisihermojen vaurio aiheutti totaalisen paraplegian ja alaraajojen lihakset eivät toimineet lainkaan. Ensimmäisen vuoden jälkeen aloitettiin painokevennetty kävelyharjoittelu, jossa tavoitteena oli paremman pystyasennon saavuttaminen ja asennon hallinta kävelyn aikana. Painokevennys oli noin 10 % kehon painosta ja vauhti noin 1.0km/h. Alkuun Heikki jaksoi kävellä yhteensä noin 10 minuuttia ja taukoja oli pidettävä 3-4 kertaa. Pitkään pyörätuolissa istuminen oli aiheuttanut myös toiminnallisia muutoksia asennon hallintaan ja tukilihasten pituuteen ja käyttöön, joten jo asennon ylläpito oli haastavaa ja yläraajojen tuki oli aluksi välttämätön. Heikki sai 10 kertaa kävelykuntoutusta Kelan kustantamana ja ne toteutettiin 2 kertaa viikossa. Vauhti lisääntyi ja matka pide...

MITEN KUNTOUTETAAN? Onko koolla väliä? Tutkimusten mukaan kuntotumisen ennuste ei ole riippuvainen aivoverenkiertohäiriön/ vaurion koosta. (Starkey et al. 2012)  Neurologisessa kuntoutuksessa määrä ei myöskään korvaa laatua. Tutkimusten mukaan, mikäli kuntoutuminen ei aiheuta muutoksia aivoissa ei tapahdu myöskään uudelleen oppimista. Pelkkä toistojen lisääminen ei anna meille parempia tuloksia, vaan tehtävien tulisi myös aiheuttaa muutoksia kortikaalisesti - "repetition without repetition". Kuntoutus tulee perustua yksilölliseen arvioon kuntoutujan tarpeista, ja kuntoutujat tarvitsevat erilaista kuntoutusta optimaaliseen palautumiseen. (Kerr et al. 2017) Optimaalinen kuntoutus vai kompensaatio? Tässä kysymys TULES-terapiaa tekeville. Jos selkänsä loukannut urheilija tulee vastaanotolle, niin mihin fysioterapianne perustuu ja miten ohjaatte hänen kuntoutusta? Tai jos polvileikkauksen jälkeen työssäkäyvä rakennustyömies kertoo työssään vaadittavan paljon matalissa työasennoiss...

Kaiken erikoisosaamisen hallitseminen fysioterapiassa on mahdotonta. Jokainen fysioterapeutti toimii parhaan osaamisensa mukaan ja pyrkii kuntouttamaan asiakkaitaan parhaalla ammattitaidollaan mahdollistaen heille paremman elämänlaadun ja optimaaliset mahdollisuudet selviytyä arjesta. Jatkuva kouluttautuminen ja tutkimustiedon tarkastelu tuntuu olevan itselle arkipäivää, vie toisinaan aikaa arjen työstä, mutta asiakkaat tuntuvat olevan tyytyväisiä yhteistyöllä saamiimme tuloksiin. Olen Bobath-erikoistunut fysioterapeutti, mutta mitään valmista mallia/valmista kaavaa minulla ei kuntoutujalle ole tarjota kun hänet tapaan. Bobath on lähestymistapa - ei resepti eikä malli, jonka mukaan tehdään terapiaa.  Jokaisella kuntoutujalla on oma liikkumisen tai toiminnan ongelma, jonka vuoksi he tulevat fysioterapiaan. Fysioterapia keskittyy optimaaliseen kuntoutustulokseen, emme hoida diagnoosia🙈. Alla oleva kaavio ohjaa kliinistä päättelyäni, jonka pohjalta suunnittelen yksilöllisesti terap...

It's been a long time since last blog, but here is a short abstract about my master's thesis, finished in Oct 2020.  Pitkä aika mennyt edellisestä blogista, mutta tässä lyhyt tiivistelmä gradusta joka valmistui lokakuussa 2020. The title of my study was 'Stretch reflex threshold as a measure of spasticity of plantar flexor muscles before and after tailored strength training intervention in children and adolescents with cerebral palsy.' I studied in the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä. My major was Exercise Physiology. Children and adolescents with cerebral palsy have various symptoms. One of the most disturbing and disabling for locomotion is spasticity. The measurements and treatments have no clear cause-effect standard due to the fact that the definition of spasticity is ambiguous. Strength training is the most effective training method to increase strength and muscle mass. It is also known to affect the nervous system in various wa...

Fyysisen aktiivisuuden, mutta myös aerobisen liikunnan on osoitettu vaikuttavan pääasiassa kyseiseen toimintaan osallistuvissa systeemeissä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että frontaali- ja prefrontaalialueiden koko on lisääntynyt aerobisen liikunnan jälkeen ainakin ikääntyneillä yksilöillä (Colcombe ym., 2006; Erickson et al., 2014). Hyväkuntoisilla lapsilla on todettu parempi kyky aktivoida aivojen etuosia ja siten toimia paremmin tehtävissä, jotka edellyttävät korkeampaa kognitiivista kontrollia (Chaddock et al., 2012). Aivojen etuosien lisäksi aerobinen kunto näyttäisi hyödyttävän myös hippokampuksen aluetta. Erickson et al. (2011) totesivat tutkimuksessaan, että parempikuntoisilla aikuisilla on suurentunut hippokampuksen ja mediaalisen ohimolohkon alue. Lisäksi havaittiin, että mitä parempi aerobinen kunto, sitä suurempi hippokampuksen tilavuus (Erickson et al., 2011).  Aivoissa voi tapahtua muutoksia sekä harmaiden että valkoisten aineiden määrissä ja rakenteissa. M...