Miten ja kuka kuntouttaa - onko väliä?

MITEN KUNTOUTETAAN?

Onko koolla väliä? Tutkimusten mukaan kuntotumisen ennuste ei ole riippuvainen aivoverenkiertohäiriön/vaurion koosta. (Starkey et al. 2012) 

Neurologisessa kuntoutuksessa määrä ei myöskään korvaa laatua. Tutkimusten mukaan, mikäli kuntoutuminen ei aiheuta muutoksia aivoissa ei tapahdu myöskään uudelleen oppimista. Pelkkä toistojen lisääminen ei anna meille parempia tuloksia, vaan tehtävien tulisi myös aiheuttaa muutoksia kortikaalisesti - "repetition without repetition". Kuntoutus tulee perustua yksilölliseen arvioon kuntoutujan tarpeista, ja kuntoutujat tarvitsevat erilaista kuntoutusta optimaaliseen palautumiseen. (Kerr et al. 2017)

Optimaalinen kuntoutus vai kompensaatio? Tässä kysymys TULES-terapiaa tekeville. Jos selkänsä loukannut urheilija tulee vastaanotolle, niin mihin fysioterapianne perustuu ja miten ohjaatte hänen kuntoutusta? Tai jos polvileikkauksen jälkeen työssäkäyvä rakennustyömies kertoo työssään vaadittavan paljon matalissa työasennoissa työskentelyä? Ohjaatteko heille välttämään heikon kohdan kuormitusta ja etsitte parhaimmat mahdolliset apuvälineet, joiden avulla ei tarvitsekaan uudelleen oppia vaan kompensoidaan? Sama kysymys koskee neurologista kuntoutusta. Ohjaammeko kuntoutujia optimaaliseen toimintaan ja liikkumisen pariin sairastumisen jälkeen vai opetammeko esim. AVH-kuntoutujaa käyttämään vain paremmin toimivaa puolta tai väärillä, niveliä kuormittavilla liikemalleilla siirtämään palikoita laatikosta toiseen?


Diagnoosit vaihtuvat, mutta perustyö on silti samaa fysioterapiaa. Sama päämäärähän tulee olla fysioterapiassa, oli asiakas sitten tules- tai neurologinen kuntoutuja. Työmme perustuu kliiniseen päättelyyn ja prosessi on jatkuvaa. Jokainen terapiakerta aloitetaan toimintaa tai liikkumista arvioiden. Sen hetkisen tilanteen ja tutkimisen yhteydessä muodostetaan hypoteesit ja suunnitelma fysioterapian sisällölle. Fysioterapian jälkeen arvioimme, miten terapia vaikutti ja mitkä hypoteesit hylätään ja mitä uusia huomioita nousi esille. Tämä jatkuvan arvioinnin ja päättelyn prosessi pyörii ja pyörii.  

KUKA KUNTOUTTAA?

Rahalla saa ja hevosella pääsee - vai miten se oli? Suomessa kuntoutuksen rahoitus on jakaantunut monelle taholle ja siksi vaihtelevan värikästä. Lisäksi Kela ei pysy perässä eläkeiän siirtyessä yhä pidemmälle eteenpäin ja kuntoutus siirtyy 65-vuotiailla perusterveydenhuollon harteille.

Onko perusterveydenhuollossa samat ohjeistukset alueittain? On ja ei ole. Esimerkiksi meidän alueella KSSHP on laatinut yhteisen ohjeistuksen "Lääkinnällisen kuntoutuksen terapioiden ja muiden kuntoutustoimenpiteiden myöntämiselle". Ohjeistuksesta huolimatta ei pienessä Keski-Suomessa pystytä tasa-arvoiseen ohjeistuksen noudattamiseen. Toisaalla perusterveydenhuolto käyttää palveluseteliä, toisaalla pyritään toteuttamaan omana toimintana. Paino sanalla "pyritään".Ja vaikka alueellisia eroja onkin, niin on lainvastaista muuttaa erikoissairaanhoidossa tehtyä kuntoutussuunnitelmaa. Syy ei voi olla, että kun "meillä ei yleensä ole kuin tuo kerran viikossa myönnetty näille"

Herääkin kysymys, mikä on julkisen tahon ammattilaisten osaamisen taso ja miten heitä koulutetaan? Onko heillä riittävä tieto- ja taitotaso arvioimaan kuntoutustarvetta ja tekemään vaativan kuntoutuksen terapiaa kaikille yli 65-vuotiaille? Kela vaatii yksityisiltä huikeita koulutus- ja kokemusmääriä, mutta miten tämä on hoidettu julkisella puolella? Toivonkin, että myös julkisen sektorin kollegoilleni mahdollistetaan paremmat edellytykset tässä tärkeässä roolissa toimimiseen koulutusten ja lisäosaamisen kautta.

Rauhallista joulua ja menestystä vuoteen 2021!

TAB



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe...
Lue lisää

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu...
Lue lisää

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip...
Lue lisää