Long time no see - I've finished my MSc!

It's been a long time since last blog, but here is a short abstract about my master's thesis, finished in Oct 2020. 

Pitkä aika mennyt edellisestä blogista, mutta tässä lyhyt tiivistelmä gradusta joka valmistui lokakuussa 2020.

The title of my study was 'Stretch reflex threshold as a measure of spasticity of plantar flexor muscles before and after tailored strength training intervention in children and adolescents with cerebral palsy.' I studied in the Faculty of Sport and Health Sciences at the University of Jyväskylä. My major was Exercise Physiology.

Children and adolescents with cerebral palsy have various symptoms. One of the most disturbing and disabling for locomotion is spasticity. The measurements and treatments have no clear cause-effect standard due to the fact that the definition of spasticity is ambiguous. Strength training is the most effective training method to increase strength and muscle mass. It is also known to affect the nervous system in various ways most often leading to improvements in performance. Stretch reflex excitability is the most commonly used way to measure spasticity.

source http://pompey-cerebral-palsy-football-gallery17
The purpose of this study was to find out whether the spasticity measured with a tonic stretch reflex threshold (TSRT) from the soleus (SOL) and medial gastrocnemius (MG) muscles are affected by strength training intervention in children and adolescents with cerebral palsy (CP). A total of 10 subjects were measured and all of them were included for further analysis. Measurements were done before and after three months of strength training intervention. Spasticity was tested with an ankle dynamometer, which induced stretches at four different velocities. Surface EMG was recorded from the SOL and MG muscles.


Results support the hypothesis that strength training does not have a negative impact on spasticity in the CP population. There is no significant difference when using TSRT in different ages among young participants, and therefore it can be considered as an appropriate measurement also for children and adolescents.



CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla on useita oireita. Liikkumisen kannalta yksi haittaavin ja invalidisoivin on spastisuus. Spastisuuden määritelmä on epäselvä ja sen vuoksi mittaamisen ja hoitojen valinnassa ei ole yhtä selvää standardia. Voimaharjoittelu on tehokkain harjoitusmenetelmä voiman ja lihasmassan lisäämiseksi. Nykyään tiedetään myös sen useista tavoista vaikuttaa hermostoon ja sen seurauksena suoritusten paranemiseen. Venytysrefleksin herkkyyden mittaaminen on yleisin tapa mitata spastisuutta.

Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, onko voimaharjoitteluinterventiolla vaikutusta spastisuuteen CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla, kun mittarina käytetään toonisen venytysrefleksin kynnystä (TSRT) soleuksesta ja mediaalisesta gastrocnemiuksesta. Yhteensä 10 koehenkilöä osallistui mittauksiin ja kaikkien heidän tulokset analysoitiin. Mittaukset tehtiin ennen ja kolmen kuukauden voimaharjoitteluintervention jälkeen. Spastisuutta testattiin nilkan dynamometrilla, jossa venytykset tehtiin neljällä eri nopeudella. EMG-vasteet mitattiin soleuksesta ja mediaalisesta gastrocnemiuksesta.

Tulokset tukevat hypoteesia, ettei voimaharjoittelulla ole negatiivisia vaikutuksia spastisuuteen CP-vammaisilla lapsilla ja nuorilla. Iällä ei ole merkittävää vaikutusta TSRT-mittauksen tuloksiin tutkimukseen osallistuneessa lasten ja nuorten ryhmässä, ja siksi sen voidaan katsoa olevan sopiva menetelmä eri-ikäisille lapsille ja nuorille.

Yhteenvetona työstä voisi sanoa, että erittäin mielenkiintoinen aihe. Spastisuus on kentällä termi, jota käytetään usein erilaisista jäykkyyden, kohonneen tonuksen, klonuksen tai jopa kontraktuurien yhteydessä. Myös hoidot vaihtelevat hurjasti. Ammattilaisten tehtävä olisikin selvittää taustalla vaikuttava patofysiologia, jolloin hoidon valinta ja kohdentaminen olisi vaikuttavampaa. Toivotaan kuntoutujiemme puolesta, että tähän tulee tarkkuutta! Still peace and love ya all!

The final version of the study is in jyu.finna.fi 

Thank you for reading - comments?



Stay healthy,

TAB



Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe...
Lue lisää

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu...
Lue lisää

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip...
Lue lisää