Sanna Hosion blogit

Kurssin viimeisenä päivänä saimme luennon painokevennetystä kävelyharjoittelusta ja ylipäätään kävely/juoksumattoharjoittelusta osittaisilla selkäydinvammakuntoutujilla. Taustaksi voisi sanoa, että kouluttajamme-Julie on käyttänyt kävelymattoharjoittelua PALJON kuntoutujiensa kanssa, mutta painokevennystä useimmiten vain minimaalisella kevennyksellä. Normaalin kävelyn oppiminen vaatii loadingia ja unloadingia (suomeksi: ?). Tutkimusten mukaan painokevennetyssä harjoittelussa tulee olla alle 30% henkilön omasta painosta. Julie (kouluttaja) käyttää paljon vähempää kevennystä. Erityisen tärkeää on miettiä, mitä harjoittelulla halutaan saavuttaa eli tulee olla yksilöllisesti mietitty kenelle on tarpeen. Neurofysiologiset todisteet tukevat BWST:n (Body-weight-support treadmill) käyttöä. Tutkimuksia BWST:stä on tehty paljon, mutta merkittävät RCT-tutkimukset puuttuvat. Potilasaineiston valinta ei ole ollut onnistunut ja tavoitteet BWST-harjoitteluun ovat epäselviä kirjallisuudessa. T...

Osittainen selkäydinvamma Suomessa 100 henkilöä vuodessa saa selkäydinvaurion, epidemiologisesti 10-83/mljoonaa ihmistä kohden. Suomessa on arvioitu olevan noin 3000 selkäydinvammakuntoutujaa. Riskiryhmä on 16-30-vuotiaat miehet. (Tiedot Selkäydinvamma - Käypä hoito, päivitetty 2012) SCI Facts 2013 (jossa mukana useita tutkimuksia) mukaan uusia selkäydinvammoja tulee 46-81 tapausta/miljoona ihmistä/vuosi, yhteensä 32000/vuosi. Keskiarvoikä on 29-41 vuotta ja 80% on miehiä. Valladolid on yliopistokaupunki, noin tunnin junamatkan päässä Madridista. Asukkaita hieman yli 300 tuhatta. Muutamia poimintoja luentomateriaalista:) Lähdin Valladolidiin, Espanjaan Bobathin jatkokurssille opiskelemaan lisää osittaisista selkäydinvammoista ja niiden kuntoutuksesta. Bobath -konsepti oli ensimmäisen aamun aiheena ennen terapiasessioita. Kouluttajamme, PT, PhD Julie Vaughan-Graham kertoi tutkimuksestaan The Bobath Concept Delphi Study Defining Clinical Framework 2016. Kyseessä oli laa...

Otsikko on peräisin erään kollegani ja minun käymästä keskustelusta. Mietimme omaa työtämme, miten sitä teemme, miten kohtaamme asiakkaan ja miten kyseisellä asiakkaalla olisi mahdollisuus saada maailman parasta fysioterapiaa. Oma, aito tahtomme on osata auttaa jokaista asiakastamme parhaalla mahdollisella tavalla. Fysioterapian vaikuttavuus ja kustannustehokkuus on mielestäni myös riippuvainen jokaisesta meistä. Terapian tarve ja tavoitteet tulee osata arvioida kriittisesti ja jokaiselle asiakkaalle yksilöllisesti. Hieman tietysti provosoivaa tuo "maailman paras", mutta se kertoo siitä, miten mahtavaa on ollut päästä tekemään työtä, josta todella tykkää ja haluaa tehdä sen parhaalla mahdollisella tavalla. Neurologinen kuntoutus on ollut jo jonkin aikaa oman työni intohimon kohde ja nyt olen hiljalleen löytänyt enemmän aikaa tutustua tutkimuksiin ja kahlata työhöni sopivia artikkeleita. Tämä on antanut paljon uutta myös käytännön työhön. Liikkeelle ja liikkumattomuudelle, ...

Kiitos kollegat! Tämä blogi on ollut haastava kirjoittaa. Olen pohtinut oman työni tekemistä, sen vaikuttavuutta ja mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Olen keskustellut usean kollegani kanssa työstämme avh- ja aivotraumakuntoutuksessa sekä yleisesti neurologisten kuntoutujien parissa. Halu tehdä vaikuttavaa fysioterapiaa on positiivinen haaste meille jokaiselle ja on ihana huomata että on useita kollegoita lähellä, jotka ajattelevat samoin.  Valintojen edessä? Neurologi Mika Koskinen on jo pitkään tuonut esille asiaa aivoverenkiertohäiriöiden akuuttihoidon hienosta tasosta Suomessa, mutta peräänkuuluttanut myös heikkoa kuntoutusinterventiota akuuttivaiheen jälkeen. Harva kuntoutuja saa tarvitsemaansa moniammatillista kuntoutusta oikea-aikaisesti ja riittävän intensiivisesti, ja toiset eivät saa sitä lainkaan.  http://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/09/avhn-hoito-hyvaa-kuntoutus-kangertaa Asiasta on puhuttu jo useiden vuosien ajan ja itse pohdin tätä asiaa ...