Paluu arkeen ja poimintoja mediasta

Espanjan maalta kotiuduttuani ja pienen siirtymävaiheen jälkeen oli mukava palata työhön ja tavata uudet ja jo tutut asiakkaat. Kovasti olivat kaikki tehneet töitä oman kunnon eteen ja tulokset olivat nähtävissä. Kävelytavoitteet oli sovittu etukäteen: eräs kuntoutuja otti tavoitteeksi 20 km ja toinen 6 km. Molemmat ylittivät tavoitteensa reilusti ja nyt ensimmäisen terapian aikana huomattiinkin jo uusia asioita, joihin tulee kiinnittää huomiota. Heidän kanssaan sovittiinkin, että omiin harjoitteisiin tulee jatkossakin sisältyä kohtuu aerobinen harjoittelu ja kävely, terapiassa keskitytään etenkin vartalon liikkuvuuden ja hallinnan paranemiseen. Hämmästyttävää oli myös huomata (sekä kuntoutujasta että terapeutista) että vaikka kävely onkin jo kohtuullista niin alaraajan ollessa oikeassa linjauksessa (alignment), paino ei tulekaan kunnolla jalalle ja siksi esim. ilman keppiä kävely ei vain vielä tunnu kotoisalta.

Paljon muutakin merkittävää tuli taas tunnistettua ihan eri tavalla vartalon liikkuvuuteen ja hallintaan liittyen kun koulutuksessa oli asioita pohdittu ja harjoitettu. Voisi todeta taas: first comes body – then comes body – and then…. (ks.kuva :) )


Viikolla katsoin jälkilähetyksenä myös Studio55 –lähetyksen ”Aivoverenkiertohäiriöiden hoidon uudet tutkimustulokset”, jossa neurologian erikoislääkäri Mika Koskinen kertoo uusia tutkimustuloksia. Lähes 25000 suomalaista sairastuu vuosittain aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon. Akuuttihoito Suomessa on varmasti huippua, mutta kuten Koskinenkin toteaa sen jälkeinen kuntoutus on heikommalla tolalla. Vain 15 % niistä, jotka todella tarvitsevat intensiivisen ja moniammatillisen kuntoutuksen sairastumisen jälkeen, saavat sen. Hyviä esimerkkejäkin Suomesta kuulemma löytyy akuuttikuntoutuksen osalta. Koskinen mainitsi Seinäjoen, Mikkelin ja Eksoten alueet sekä tietysti oman alueensa Pirkanmaan. Näillä alueilla akuuttikuntoutukseen pääsy toteutuu parhaiten ja töitä sen onnistumiseksi on tehty. Ja kyllä tärkeää on myös osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta, joilla on paras tieto AVH-kuntoutujan ongelmista ja niiden kuntouttamisesta. Itse Bobath-kouluttautuneena ja konseptiin tutustuneena, uskallan suositella Bobath-koulutuksen käynyttä fysioterapeuttia kaikille AVH-kuntoutujille.


Kuukauden kuntoutusjakso maksaa 20000 euroa ja toisaalta laitostuminen sairauden seurauksena 50000/vuosi. Eli kyllä kuntoutus kannattaa!

Kommentit

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe
Lue lisää

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu
Lue lisää

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip
Lue lisää