Tekstit

Kuka päättää, kannattaako kuntouttaa - Kallen tarina kuntoutumisesta selkäydinvamman jälkeen

Kuva
”Ymmärräthän Kalle, että sinä olet invalidi ja pyörätuolissa”? Kuntoutumista ei enää kahden vuoden jälkeen tapahdu, joten kuntoutustakaan ei enää tarvita”. Näillä sanoin Kalle tuli kohdatuksi kuntoutussuunnitelmapalaverissa ja kuntoutusta vähennettiin radikaalisti, mutta miksi. Vuosi tämän jälkeen Kalle soitti minulle ja kertoi, kuinka oli juuri eilen käynyt rollaattorin kanssa kävellen hakemassa postin ulkoa (100m) ja liikkuu sisällä myös sen turvin, pääsee itse hoitamaan puutarhaansa ja on saanut itse kunnostettua terassin, vaikka vuosi sitten sanottiin ettei onnistu ja pystyasennon harjoittelu on täysin turhaa. Mitä siis on tapahtunut? Kallen elämä sai dramaattisen käänteen, kun äkillinen infektio johti selkäydinvammaan. Vamma, tuhoisa isku, vei häneltä liikuntakyvyn ja pakotti hänet arvioimaan kaiken uudelleen. Ensimmäiset kuukaudet olivat täynnä epävarmuutta ja kipua. Sairaalasänkyyn sidottuna Kalle kamppaili uuden elämänsä todellisuuden kanssa. Lääkärit rajoittivat hänen liik

Mitä te oikeesti teette siellä fysioterapiassa?

Kuva
Otsikko ja tämän blogin teema sai alkunsa youtube -videon jälkeen, jossa kollegani Reija Karjalaisen kanssa keskusteltiin selkäydinvammakuntoutuksesta. Totesin jossain vaiheessa keskustelua, että "paljonhan meillä kuluu aikaa terapiassa valmisteluun ja osavaiheiden harjoitteluun, kävelyä sinällään ei välttämättä harjoitella lainkaan, vaan se on sitten omaa harjoittelua". Tästä oli herännyt kysymyksiä kuulijoilta: Mitä te sitten oikeesti teette siellä fysioterapiassa 60 minuuttia? Kiitos kysymyksestä ja yritetäänpäs tähän vastata. Valmistelu - Osavaiheiden harjoittelu - Toiminnallisten tehtävien harjoittelu Eikös tuo kuulosta samalta kuin urheilijan harjoitellessa omaa suoritusta? Ensin lämmitellään ja herätellään keho, sitten treenataan osavaiheita suorituksesta ja vahvistetaan niitä runsailla toistoilla tarvittaessa linjauksia ohjaten ja hienosäätäen, ja lopuksi yhdistellään ne kokonaiseksi suoritukseksi. Toki urheilijan ja neurologisen kuntoutujan välillä on eroja ja ammatt

Oletko sinäkin ikuinen opiskelija ja kokemuksen keräilijä?

Kuva
Uutta oppimassa Marstrandissa 2023 Neurologinen kuntoutus on jatkuvasti muuttuva kenttä ja muutos kumpuaa uuden tiedon ja osaamisen kautta. Uusi tieto ja sen implementointi on tärkeää, mutta on muistettava että useat ammattilaiset ovat kokeneita ja heidän kokemustietonsa on myös vertaansa vailla. Vanhan tiedon ja kokemuksen päälle on hyvä rakentaa ja uuden tiedon ja tutkimuksen kautta täydentäää ja päivittää. Alamme on jatkuvasti päivittyvä ja tiedon lisäksi osaaminen ja kokemus yksilöllisistä eroista kuntoutujien välillä on merkittävässä roolissa. Uuden kuntoutujan saapuessa vastaanotolle, tutkiminen ja kliininen päättely ohjaavat jokaisen terapeutin yksilöllistä ja kuntoutujalle spesifiä terapiasuunnitelmaa. Tämä johtaa siihen, ettei koskaan ole valmista protokollaa, jolla neurologisen kuntoutujan kanssa lähdetään liikkeelle. Neurologisen kuntoutuksen käypä hoito-ohjeet tai yleiset hoitoprotokollat on vaikeita tuottaa. Myös tutkimuskentällä aihe sisältää omat haasteensa ja tilastolli

EI IKINÄ

Kuva
Miten minusta tuli fysioterapeutti ja kouluttaja? Eihän näin pitänyt IKINÄ käydä.. Useasti olen polkuani ja tarinaani miettinyt, ja kaikessa ei-ikinä -kavalkaadissaan se on suorastaan hämmentävän upea.  Miten Norssin lukion liikuntalinjalta, Jyväskylästä päädyttiin JAMKiin ja fysioterapialinjalle? Yritin kyllä kaikkeni vielä pääsykokeiden haastattelussakin ettei minua valittaisi kouluun. Kerroin haastattelijalle, että "olen täällä vain kun johonkin piti hakea ja tavoitteeni on päästä liikunnalle". Kuitenkin pääsykokeet menivät muutoin ilmeisesti hyvin, koska kutsu fysioterapeuttiopintoihin tuli ja syksyllä 1997 aloitin opinnot Jyväskylän ammattikorkeakoulussa 42 muun kokelaan kanssa. Ensimmäisen vuoden jälkeen ajattelin, että onpas tämä tylsää ja mitäköhän muuta sitä voisi tehdä. Päätin pitää välivuoden ja ilmoitin opintojen päättämisestä kansliaan. Ihminen, joka on tottunut suorittamaan aina kaiken vähintään kohtuullisella tasolla, oli uuden edessä. Mitäs sitten? Tuolloin pe

Neurologinen kuntoutus - Miks just Bobath?

Kuva
"Jos ihminen on oikeesti kokenut tällaisen muutoksen elämässään, että hän on sairastunut tai vammautunut näin vakavasti, minä olen sitä mieltä, että hän on oikeutettu maailman parhaaseen terapiaan ja kuntoutukseen." Näinhän se on ja ehkä tämä on se jokin, joka minua työssäni ajaa eteenpäin. Pitkästä aikaa kuitenkin blogien äärelle. Ollut paljon kaikkea muuta, joten kirjoittelu ollut tauolla. Kuitenkin nyt oli taas sen verran ajatuksia, että ehkä voisi jotain kirjoitella tännekin. Siitähän se sitten lähti: Bobath on niin mun juttu ja niin tuntuu olevan monen muunkin tuttavan kollegan, jotka työskentelevät aikuisten neurologisten kuntoutujien kanssa . Kai se vaan niin on, että samankaltaiset ajatukset ja päämäärät ohjaavat samanlaiset ihmiset samoille poluille. Tässä blogissa kirjoitan siis Bobath lähestymistavasta aikuisneurologisessa kuntoutuksessa. Bobath-lähestymistapa on saanut alkunsa 1950 luvulta ja nyt 74 vuotta myöhemmin, nimi on säilynyt ja joitain ajatuksia alkutaip

MS-tauti yleistynyt - vaiko diagnostiikka kehittynyt?

Kuva
Harvoin luen aikakausilehtiä, saati sitten iltalehtien lööppejä. Nyt sattui kuitenkin silmään otsikko "Tuhoava sairaus yleistyy" - MS-tautia sairastaa jo yli 10000 suomalaista, maailmanlaajuisesti lähes 3 miljoonaa. Sairauden on todettu olevan yleisempi naisilla kuin miehillä, ja tämä suhde on näkynyt myös omassa työhistoriassa. Ehkä myös tuo ikähaitari sairastumiselle 20-40 vuoden iässä kuvaa oman MS-kuntoutujien joukkoa. Omien kuntoutujien kohdalla tiemme ovat ristenneet melko eri vaiheissa kuntoutujien sairastumista. Alkuvaiheessa olevien kanssa en juurikaan ole töitä tehnyt, koska eivät välttämättä edes tarvitse fysioterapiajaksoja tai jatkuvaa kuntoutusta. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito osaavat jo hyvin alkuohjauksen ja kuntoutujat saavat hyväån evästyksen sairauden alkuvaiheessa. Yleistiedon lisäksi he saavat kattavasti ohjausta muun muassa liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukeen.   MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vai

Miks me ollaan kiinnostuneita siitä ns. paremmasta puolesta avh-kuntoutujilla?

Kuva
Bobath peruskurssi Oulussa jatkuu ensi viikolla ja maanantaina heti aamusta aloitetaan tentillä. Osallistujat ovat saaneet kaksi viikkoa aikaa lukea ja muistella ensimmäisen viikon teoriaa ja käytäntöä, ja huomenna sitten nähdään, mitä jäi mieleen ja mitä tulee kerrata lisää. Bobath peruskurssin sisältö teorioineen, käytännön harjoitteluineen ja kotona tehtävien töiden myötä on laaja määrä uutta ja syventävää tietoa neurologisen potilaan kuntoutuksesta. Teoriassa keskitytään tyypillisen liikkumisen ja toiminnan kuvaamiseen, kerrataan anatomiaa ja biomekaniikkaa käytäntöön linkittäen, syvennetään osaamista neurofysiologiasta, motorisen kontrollin ja oppimisen teorioista, uudelleen oppimisen ja neuroplastiuuden mahdollisuuksista, sekä pyritään ymmärtämään sairauden tai vamman patofysiologian vaikutuksista näihin kaikkiin. Opettajana olen huomannut viime aikoina, miten vähän peruskoulussa ehditään opettaa neurologisesta kuntoutuksesta. Peruskurssille tulee sekä fysio- että toimintaterapeu