MS-tauti yleistynyt - vaiko diagnostiikka kehittynyt?

Harvoin luen aikakausilehtiä, saati sitten iltalehtien lööppejä. Nyt sattui kuitenkin silmään otsikko "Tuhoava sairaus yleistyy" - MS-tautia sairastaa jo yli 10000 suomalaista, maailmanlaajuisesti lähes 3 miljoonaa. Sairauden on todettu olevan yleisempi naisilla kuin miehillä, ja tämä suhde on näkynyt myös omassa työhistoriassa. Ehkä myös tuo ikähaitari sairastumiselle 20-40 vuoden iässä kuvaa oman MS-kuntoutujien joukkoa. Omien kuntoutujien kohdalla tiemme ovat ristenneet melko eri vaiheissa kuntoutujien sairastumista. Alkuvaiheessa olevien kanssa en juurikaan ole töitä tehnyt, koska eivät välttämättä edes tarvitse fysioterapiajaksoja tai jatkuvaa kuntoutusta. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito osaavat jo hyvin alkuohjauksen ja kuntoutujat saavat hyväån evästyksen sairauden alkuvaiheessa. Yleistiedon lisäksi he saavat kattavasti ohjausta muun muassa liikkumiseen, ravitsemukseen ja vertaistukeen. 

• MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston sairaus.
• Kyseessä on autoimmuunitauti, jossa elimistö hyökkää omia kudoksia vastaan muodostamalla vasta-aineita. Vasta-aineet kohdistuvat aivojen tai selkäytimen valkean aineen hermohaarakkeita ja niitä ympäröivää myeliinivaippaa vastaan.
• MS-taudin oireet riippuvat näin muodostuvien tulehduspesäkkeiden sijainnista ja voivat olla hyvin vaihtelevia.
• Diagnoosiin vaaditaan paitsi taudille tyypilliset oireet, myös magneettikuvantamis- ja selkäydinnestelöydökset.
• MS-tautiin ei ole parantavaa hoitoa, mutta nykyisillä lääkehoidoilla aaltomaisen MS-tautityypin kulkuun ja ennusteeseen voidaan selvästi vaikuttaa

Core on merkittävässä roolissa lähes kaikessa
tekemisessämme, siirtymisissä, käsien toiminnan kannalta
ja tietysti kävelyssä

Kävelyharjoittelua voi tehdä painokevennetysti,
joka mahdollistaa harjoittelun turvallisesti

Yleisimpiä oireita alussa ovat näön hämärtyminen ja tuntoaistin häiriintyminen, puutuminen tai muina outoina tuntemuksina. Lisäksi voi esiintyä raajan tai raajojen lihasheikkoutta, kaksoiskuvia, tasapainovaikeutta, huimausta ja puhehäiriöitä. Aaltomaisessa taudissa pahenemisvaiheet jäävät vuosien kuluessa toisinaan pois, muuttuen hitaasti, mutta tasaisesti liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttaen. MS-taudin eteneminen ja oireiden esiintyminen on hyvin vaihtelevaa ja yksilöllistä. Suositeltavaa onkin harkita lääkehoidot ja muut hoidot yksilöllisesti kuntoutujan toimintakyky ja elämäntilanne huomioiden.

Tuntomuutokset distaaliosissa hyötyvät
manuaalisesta fasilitaatiosta

Fysioterapeuttina olen tavannut MS-kuntoutujia, joista kaikilla yhtä lukuunottamatta oli käytössä jokin liikkumisen apuväline. Keppi ja rollaattori ovat varmasti yleisimmät apuvälineet, joiden kanssa kuntoutujani ovat liikkuneet. Yllä mainittujen oireilujen lisäksi, fysioterapiassa on usein keskitytty kivuliaiden spasmien ennaltaehkäisevään terapiaan ja kivun hoitoon, yleensä kivunhoito on ohjattu kotiin. Spasmit saattavat olla todella häiritseviä ja aiheuttaa jopa kaatumisen vaaraa. Vartalon hallinnan ja posturaalisen kontrollin harjoitteet ovat lähes kaikilla olleet keskiössä toimintakyvyn ja liikkumisen edistämiseksi. Usein äkillisten pahenemisvaiheiden seurauksena kuntoutujat menettävät voimia ja raajojen toiminta muuttuu. Tällä on aina vaikutusta myös vartalon ja coren aktivoitumiseen, vartalon kannatteluun painovoimaa vastaan ja se muuttaa ainakin hetkellisesti strategioita, joita liikkumiseen käytetään. Näitä voivat olla tukeutuminen voimakkaammin tukiin, kaiteisiin tai mahdolliseen apuvälineeseen, jolloin kompensaatiokeinot hidastavat todellista kuntoutumista pahenemisvaiheesta. Lantionpohjan toimintahäiriöiden hoitoon ja kuntoutukseen on usein ollut tarvetta, ja sillä on iso merkitys myös osallistumiselle kodin ulkopuolella asioidessa, harrastaessa yms. 

Yksilölliset apuvälineet, esimerkiksi seisomatelineet
mahdollistavat monipuolisen harjoittelun myös kotona,
mutta myös sekundaarioireiden ennaltaehkäisyn 

Jokaisen kuntoutujan yksilöllisyys ja yksilölliset tarpeet tulee huomioida kuntoutuksessa. Sairastuminen on suuri muutos elämässä ja vaikuttaa laaja-alaisesti fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen ulottuvuuteen. Elämänlaaduun palautuminen ei aina ole mahdollista ennalleen, mutta tavoitteena tulisikin olla yksilöllisesti pohtia ja suunnitella tulevaa, muuttunutta tilannetta, jotta paras mahdollinen elämänlaatu voitaisiin saavuttaa myös sairastumisen jälkeen.

Onko MS-tauti sitten yleistynyt vaiko seurausta tarkemmasta diagnostiikasta? Otsikkooni vastatkoon viisaammat, ja toivottavasti pian löydetääm keinoja sairauden välttämiseksi tai ennaltaehkäisemiseksi. Ne, joita asia koskettaa nyt, saavat toivottavasti parhaan mahdollisen avun ja voimia omaan arkeen sekä läheisen auttamiseksi. Neurologiseen fysioterapiaan erikoistuneet fysioterapeutit ja Bobath-terapeutit työskentelevät paljon MS-kuntoutujien kanssa, ja heiltä voi aina kysyä apua oman tai läheisen tilanteeseen.

Joulua jo odotellen ja rauhallista sellaista kaikille toivoen 

- TAB