 |
| Uutta oppimassa Marstrandissa 2023 |
Neurologinen kuntoutus on jatkuvasti muuttuva kenttä ja muutos kumpuaa uuden tiedon ja osaamisen kautta. Uusi tieto ja sen implementointi on tärkeää, mutta on muistettava että useat ammattilaiset ovat kokeneita ja heidän kokemustietonsa on myös vertaansa vailla. Vanhan tiedon ja kokemuksen päälle on hyvä rakentaa ja uuden tiedon ja tutkimuksen kautta täydentäää ja päivittää. Alamme on jatkuvasti päivittyvä ja tiedon lisäksi osaaminen ja kokemus yksilöllisistä eroista kuntoutujien välillä on merkittävässä roolissa. Uuden kuntoutujan saapuessa vastaanotolle, tutkiminen ja kliininen päättely ohjaavat jokaisen terapeutin yksilöllistä ja kuntoutujalle spesifiä terapiasuunnitelmaa. Tämä johtaa siihen, ettei koskaan ole valmista protokollaa, jolla neurologisen kuntoutujan kanssa lähdetään liikkeelle.
Neurologisen kuntoutuksen käypä hoito-ohjeet tai yleiset hoitoprotokollat on vaikeita tuottaa. Myös tutkimuskentällä aihe sisältää omat haasteensa ja tilastollisesti merkittävien tulosten ja kaikille sopivien hoitointerventioiden kehittäminen on lähes mahdotonta. Yleiset ohjeet sopivat terveille, tyypillisesti kehittyneille yksilöille, joilla ei ole keskushermoton vaivaa. Tuki- ja liiikuntaelinvaivoista selvitään usein jotenkin ja niihin on pystytty kehittämään erittäin hyviä hoitopolkuja yhteistyössä lääkäreiden ja fysioterapeuttien kanssa. Vamman paranemisprosessi on yleisesti tiedossa ja sitä peilaten hoidon vaiheet voidaan suunnitella hyvin. Hienosäätöä toki vaaditaan tässäkin ja yksilöllistä ohjausta, koska kaikki ei aina silti mene "niinkö strömssöös" ja yksilöllistä vaihtelua on paljon.
Mutta kun hermosto on kehittynyt yksilöllisesti ja se vaurioituu, sama diagnoosi johtaa erilaiseen hermoston ongelmaan. Esimerkki voisi olla MCA (medial cerebellar artery) infarkti kuntoutujalla, joka on tyypillisin alue, johon vaurio tulee, voi olla ongelmia sensorisen, sensorisen integraation tai motorisen toiminnan alueilla, unohtamatta kognitiota ja emootioita. Oireet voivat vaihdella suuresti riippuen miten kyseisen suonen verenkierron ongelmat kohdentuvat. Muistettava on, että tämän suonen kautta myös basaali ganglia saa verenkiertonsa, ja alueen vaurio vaikuttaa myös sitä kautta thalamuksen ja aivorungon toimintaan ja toisaalta sensorisen tiedon integrointiin, jota tarvitaan liikkeen ja toiminnan mahdollistamiseksi. Basaaligangliat ovat merkittävässä roolissa sekä meidän liikkeen ja toiminnan tiedostetussa että tiedostamattomassa toiminnassa, ja sen vuoksi kuntoutuksessa on tärkeä tunnistaa, millä tavalla näihin voidaan vaikuttaa, ja millaista terapiaa kuntoutuja tarvitsee. Toinen esimerkki on pikkuaivojen infarkti, joka voi olla toiselle vain huimaukseen johtava tila, mutta toisella se vie tasapainon kokonaan, aiheuttaa liikkeiden koordinaation vaikeutta, ataksiaa ja sitä kautta hankaloittaa kaikkea arjessa toimimista. Nämä ovat vain yksittäisiä esimerkkejä, mutta myös MS, parkinson ja selkäydinvammat sekä muut harvinaisemmat neurologiset sairaudet, aiheuttavat hyvin yksilöllisen oirekuvan ja diganoosi ei selitä oireita tai niiden vaihtelua yksilöiden välillä.
Kuntoutujat ovat erilaisia yksilöitä. Toisella vamma tai vaurio on aiheuttanut suuria ongelmia ja selviäminen pelkästään arjesta ja päivän touhuista kotona, voi vaatia toisen apua ja kuntoutus keskittyy perusliikkumisen palautumiseen ja perustoimintojen mahdollistamiseen. Toisella kuntoutujalla sairastuminen on vaikuttanut työssä jaksamiseen ja tavoitteena on työkyvyn palautuminen. On myös huippu-urheilijoita, joita on kohdannut keskushermostoon kohditunut sairaus tai vamma, ja tällöin tavoitteet voivatkin olla huippu-urheiluun palaamisessa ja motoriikan ja toimintakyvyn palautumisessa työskennellään aivan eri asioiden parissa. Suunnitelmat ovat siis erittäin yksilöllisiä ja kuntoutujaspesifejä.
On tärkeä muistaa, että neurologisessa kuntoutuksessa keskiössä on asiakas/kuntoutuja/potilas, jolla on oma historiansa, omat tavoitteet ja spesifi, yksilöllinen oirekuva, joka johtaa erilaisiin liikkeen ja toiminnan haasteisiin. Ammattiaisilta vaaditaan tiedon ja taidon lisäksi paljon kokemusta erilaisista vamman tai sairauden johdosta ilmenevistä oireista. Kokemus ja päivitetty tieto, sekä kollegoiden kanssa jaettu tieto ja kokemukset yhdessä antavat parhaat valmiudet kuntouttaa asiakkaitamme nyt ja tulevaisuudessa.
Tiede kehittyy ja tieto lisääntyy, käytännön työssä meidän tulee olla valmiita ottaa tämä vastaan ja muokata sen hyödyt työhömme sopiviksi. Toivon kaikille oman asian ja kiinnostuksen kohteen kanssa työskenteleville innostusta opiskeluun, oppia ja kokemusta uusista asioista!
Upeat piirroskuvat on tehnyt taiteilija ja kollegani Frida R.
Kesäisin terveisin,
TAB a.k.a SH
Kommentit
Lähetä kommentti