Painokevennetty kävelykuntoutus kuntoutujilla, joilla ositainen selkäydinvamma
(Body Weight Supported Treadmill Training and incomplete spinal cord injury, BSc)
 |
| BWSTT, Peurunka |
Teen kandityötä Jyväskylän yliopistoon liikuntatieteiden laitoksella. Aihe on omaan ammattiini liittyen merkittävä ja lähellä sydäntä. Liikuntatieteiden laitokselle vaati perusteluja, jotta sain tutkimuksen tehdä, mutta professori otti kanssani pienoisen riskin ja näin työni on nyt mittausvaiheessa. Tarkemmin en tutkimuksen kirjallisuutta blogissa nyt aukaise, mutta kun työ on valmis niin jaan mielelläni kanssanne ajatuksia ja tuloksia siitä. Tutkimus on suuntaa antava, mutta pienen koehenkilöotoksen vuoksi ei isompia johtopäätöksiä voida tästä tehdä. Toivonkin, että tämä antaa kuntoutuksen henkilöstölle ideoita terapian toteuttamiseen ja yhtenäistää käytäntöjä kävelyharjoittelun osalta kuntoutujilla, joilla osittainen selkäydinvamma. Kävelyn lisäksi selvitän BWSTT harjoittelun vaikutuksia vartalon hallintaan ja tasapainoon.
 |
| Ahkera-assistentti Liisa |
Kyseessä on tapaustutkimus, johon osallistuu kolme koehenkilöä. Jokaisella osittainen selkäydinvamma ja vaikeuksia kävelyssä ja tasapainossa. Jokaisella on jokin kävelyn apuväline tai pyörätuoli liikkumisen apuna. Tutkimuksessa mitataan kuormituksen subjektiivista kokemusta Borgin asteikolla, seurataan sykkeitä ja lisäksi alussa, keskivaiheilla ja loppumittauksissa otetaan laktaattimittaus sormenpäästä. Laktaattimittaus kertoo liikkuuko kuntoutuja aerobisella vai anaerobisella alueella. Kaikile kuntoutujille tehtiin alkukartoitus terveydentilasta ja tietyin kriteerein arvioitiin soveltuvuus tutkimukseen.
 |
| Pre-testeri! |
Mittauksissa on nyt seitsemän päivää takana ja kolme edessä. Loppusuora siis! Kuntoutujat ovat olleet uskomattoman sitoutuneita mittauksiin ja sisukkaita harjoitteluun. Joka päivä kävelyä on ollut 30 minuuttia, 10-30% painokevennyksellä oman kehon painosta. Vauhti on lisääntynyt joka päivä 0,1 km/h ja jokaisen 10 minuutin lopussa 3 viimeistä minuuttia on "spurtattu" eli kävelyä maksimaalisella vauhdilla. Myös spurtin nopeus on lisääntynyt joka päivä 0,1 km/h. Nopeudet vaihtelivat tänään seitsemäntenä päivänä 1,9-3,3 km/h välillä kun ne aluksi olivat 1,2-2,6 km/h. Vauhti siis vain kiihtyy loppua kohti ja kaikki pysyvät hyvin vauhdissa mukana! Jokainen meistä voi kuvitella lähtevänsä lenkille joka päivä omalla normivauhdillaan ja ottaa 3 minuutin spurtin maksimivauhdilla. Puolen tunnin lenkki päivässä, sitä nämä tutkimukseen osallistuneet ovat tehneet nyt seitsemän päivän ajan!
 |
| Päivi opastaa |
Kävelyharjoitteluun on liittynyt myös fasilitointia verbaalisesti, ympäristön avulla tai manuaalisesti. Jokaisella kuntoutujalla fasilitointi on arvioitu yksilöllisesti. Fasilitoinnin tarkoituksena on parantaa kävelyvalmiuksia, ohjata parempaan tekniikkaan ja vähentää mahdollisia vammasta johtuvia kompensaatioita. Tavoitteena taloudellisempi ja helpompi kävely!
Olen erittäin kiitollinen kuntoutujille, assitentilleni Liisalle ja Peurungan kuntoutuskeskukselle sekä fysioterapeutti Päivi Ryyminille. Teidän avulla työni tekeminen on ollut innostavaa ja sujuvaa!
Intohimosta työhön ja parempaan kuntoutukseen!
TAB
Kommentit
Lähetä kommentti